Tämä on vanhaan yo-tutkintoon liittyvä sivu, josta on poistettu tekniset ohjeet. Opiskeluohjeita on jäljellä.

 

Tietoa sähköisistä yo-kirjoituksista on tämän virpinkurssit-wikin sivulla Uskonto sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa. Löydät tietoa aiheesta myös ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ ja http://www.abitti.fi/ sekä http://digabi.fi.

 

Yleisiä ohjeita

 

Älä lähde YO-kirjoituksiin vain kokeilemaan, vaan ole alusta asti tosissasi. Ajatus siitä, että "voinhan sitten korottaa", on kuolleena syntynyt. Korottaminen harvoin onnistuu, sillä se on kovan työn takana. Toki korottaminen on suositeltavaa, jos petyit ensimmäiseen tulokseen ja tarvitset paremman arvosanan esim. pääsykoetilanteessa. Puolessa vuodessa kuitenkin asiat unohtuvat, joten lukeminen on aloitettava kokonaan alusta - pieni kertailu ei riitä, vaan on luettava enemmän kuin ensimmäisellä kerralla. YO-tehtävät ovat tavallisesti vaativampia kuin kurssikokeiden tehtävät!

 

Laadi itsellesi lukujärjestys, jossa näkyvät kaikki kirjoitettavat aineesi ja kuinka paljon millekin aineelle on varattava lukuaikaa. Älä lähde lomamatkoille kevään lukuloman aikana äläkä varsinkaan syksyllä ennen kirjoituksia! Mieti, käytätkö esim. uskonnon kuuden kurssin lukemiseen viikon per kurssi. Jotkut aloittavat kevään kirjoituksiin lukemisen jo ennen joulua! Syksyn kirjoittajat, huomatkaa, että normaali koulutyö on käynnissä ennen kirjoituksia, joten kirjoituksiin valmistautuminen pitää aloittaa kesällä. Järjestä itsellesi rauhallista aikaa ja rauhallinen paikka, tule vaikka koululle lukemaan tai mene kaupunginkirjastoon, mikäli et saa kotona luettua. Noudata omaa lukujärjestystäsi.

 

Käytä hyväksi havaittuja opiskelutekniikoita; katso vihjeitä esim. tästä virpinkurssit-wikistä kohdasta "opiskeluohjeet". Käytä harkintasi mukaan muitakin lähteitä kuin oppikirjaa, esimerkiksi muita oppikirjasarjoja, kertauskirjaa ja Internet-sivuja. Huomaa, että myös yläkoulun kirjoja voi käyttää!

 

Tarkista, onko opintotarjottimessa uskonnon kertauskurssia. Ilmoittaudu siihen!

 

Jos kertauskurssia ei ole, järjestetään muutama tunti tehostettua kertausta. Tule mukaan, jos suinkin pääset. Kertauksessa käydään läpi mm. seuraavia asioita: kysymysten tyypit, vastaamisen tekniikka ja (tarvittaessa) kurssien sisältö. Tapaamiset ovat siis kuitenkin vapaaehtoisia ja kirjoituksiin voi mennä ilman niitäkin. Hyötyä niistä tietenkin on! Ne ovat yhteisiä lyseolaisille ja taidelukiolaisille. Aikataulusta ilmoitetaan jokaiselle kirjoituksiin tulijalle henkilökohtaisesti. Älä epäröi ottaa yhteyttä Virpiin, jos sinua ahdistaa tai on kysymyksiä tai epäselviä asioita. Kisko hihasta, lähetä viesti Wilman kautta tai sähköpostilla tai tekstiviestitä tai soita. Opettaja on ihmisen paras ystävä!

 

Uskonnon tehtävistä

 

Jos et ole suorittanut kaikkia uskonnon kursseja, Sinulla on seuraavia vaihtoehtoja:

 

• Lue itsenäisesti valinnaisten kurssien oppimateriaaleja.
• Opiskele puuttuvat kurssit itsenäisesti, mutta opettajan ohjauksessa, niin saat kurssisuorituksen. Tämä onsuositeltava vaihtoehto, jos lukion 75 kurssin paketistasi puuttuu vielä kursseja.
• Tyydy siihen, että yo-tehtävien joukossa on sellaisia, joihin et ehkä pysty vastaamaan - silloin otat harkitun riskin. Tosin vaikka olisit opiskellut kaikki kurssit, tehtävien joukossa voi olla sellaisia, joihin et pysty vastaamaan.

 

Osa tehtävistä ylittää kurssirajat ja jopa oppiainerajat, niin että niitä ei voi täysin selkeästi sijoittaa tiettyyn kurssiin kuuluvaksi. Kysymysten laadinnassa ei siis ole ehdotonta kaavaa. Joskus kysymykset koskevat asioita, joita ei oppitunnilla ole ehditty käsitellä - joskus jopa sellaisia, joita ei edes oppikirjoissa ole kuin ehkä viitteenomaisesti. Vastaamisessa tarvitaan siis kykyä ajatella itsenäisesti ja soveltaa opittuja asioita uudenlaiseen kysymyksenasetteluun. Aika usein tehtävissä on jokin ajankohtaisiin asioihin liittyvä aihe. Huomaa kuitenkin, että tehtävät laaditaan noin puoli vuotta etukäteen.

 

Kysymykset voivat olla lyhyitä otsikkotehtäviä tai niihin voi liittyä aineisto. Aineisto voi olla kuva, taulukko, kaavio tai teksti (sähköisessä kokeessa myös audio tai video). Joskus pelkällä aineiston huolellisella selittämisellä voi saada noin puolet pisteistä, mutta kiitettäviin pisteisiin täytyy osoittaa tietävänsä aiheesta enemmän kuin mitä aineistosta nousee esille. Joka tapauksessa aineistoon pitää selvästi viitata. Jos kuitenkin tehtävänannossa sanotaan, että "voit käyttää aineistoa (kuvaa, tekstiä tms.)", se tarkoittaa, että aineistoa ei ole pakko käyttää. Ehkä kuitenkin kannattaa. Lue siis tehtävänanto huolellisesti! Vastauksessa saa olla mukana selittäviä piirroksia tai kaavioita, mutta aika harvoin niitä tarvitaan uskonnon vastauksissa.

 

Mukana tehtävissä voi olla myös pikkutehtävä eli esimerkiksi kolme tai kuusi termiä tai kolme kuvaa, jotka pitää selittää. Hyvä nyrkkisääntö selityksiin on: määritelmä ja esimerkkejä tai sovelluksia. Suosittelen vähintään muutaman virkkeen eli yhden kappaleen pituisia vastauksia. Tehtävän maksimipistemäärä antaa osviittaa vaaditusta pituudesta.Tarkista, onko tehtävänannossa sanottu merkkimäärärajoitus.

 

Vastauksia ei toki arvioida pituuden, vaan sisällön perusteella, mutta on selvää, että lyhyeeseen vastaukseen ei mahdu sitä monipuolista käsittelyä, jota esim. hyvältä esseevastaukselta odotetaan. Älä  anna periksi, vaan yritä aina saada jotain vastattua. Tyhjästä ei ainakaan tule pisteitä!

 

 

Tiivistetyt vastausohjeet:

 

Lue tehtävät huolellisesti ja mieti rauhassa, mihin tehtäviin vastaat. Jos kirjoitat liian monta vastausta, parhaat pisteet tippuvat pois arvostelusta.

 

Suunnittele aina vastauksesi ennen kuin alat kirjoittaa. Se kannattaa tehdä suttupaperille. Mieti, mitä kirjoitat ja missä järjestyksessä.  Tarkista, että olet laittanut nimesi kaikkiin papereihin.

 

Kiinnitä huomiota sekä vastaamisen tekniikkaan (siis hyvään esseerakenteeseen) että sisältöön. Muista, että YTL:n sensori ei tunne sinua, vaan näkee vain tekstisi - älä siis panttaa osaamistasi, vaan kirjoita niin paljon ja niin hyvin kuin osaat. Jokainen vastaus arvioidaan erikseen, joten jos sama asia tulee eteen kahdessa tehtävässä, kirjoita se perusteellisesti molempiin. Sensori ei muista, mitä olet toisessa vastauksessa kirjoittanut, koska hänellä on niin paljon luettavaa. Arviointi on yo-kirjoituksissa ankarampaa kuin koulun kursseilla, ja pistemäärät ovat aina täysiä pisteitä eli osapisteitä ei anneta. Vastaukset lukee ensin oman koulun opettaja, joka antaa alustavat pisteet, ja sitten lautakunnan nimeämä sensori, joka antaa lopulliset pisteet. Oman opettajan antama pistemäärä voi siis muuttuakin.

 

Katso aikaisempien kokeiden arvosanojen pisterajat YTL:n sivuilta.

 

Arvosanojen lyhenteet tulevat latinankielisistä sanoista: L = laudatur, E = eximia cum laude approbatur, M = magna cum laude approbatur, C = cum laude approbatur, B = lubenter approbatur, A = approbatur ja I = improbatur. 

 

YTL:n ohjeissa kerrotaan arvioinnista näin:

Kypsyyttä osoittavan vastauksen tunnusmerkit:

— kokonaisuus on jäsennelty ja asiasisällöltään johdonmukainen

— tehtävän kannalta olennaisia tietoja on riittävästi; vastauksen pituus ja detaljitietojen määrä eivät sinänsä ole ansioita

— syitä ja seurauksia tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista

— esitetyt väitteet perustellaan selkeästi

— asioiden käsittely ilmentää tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen

— tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti

— esitetyt tiedot asetetaan laajempiin asiayhteyksiin

— erityisesti pohdiskelua edellyttävissä tehtävissä erotetaan tosiasiat, perustellut kannanotot ja mielipiteet.

http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/maaraykset/ainekohtaiset/20060206075623.html

 

Tulokset

 

Voit kysellä opettajan antamia pisteitä suoraan Virpiltä aikaisintaan pari - kolme päivää kokeen jälkeen joko puhelimitse tai wilmalla. Huomaa, että ne pitää itse kysyä! Ylioppilastutkintolautakunta julkaisee koepäivän iltana nettisivullaan lyhyet selostukset hyvän vastauksen piirteistä. Katso tarkemmin http://ylioppilastutkinto.fi/hyvan_vastauksen_piirteita/fi/index.html

 

 

Linkkejä HUOM. NÄMÄ EIVÄT OLE VÄLTTÄMÄTTÄ AJAN TASALLA!

www.ylioppilastutkinto.fi

yo-lautakunnan ohjeet

http://www.ylioppilastutkinto.fi/hyvan_vastauksen_piirteita/fi/index.html y 

http://opinnot.internetix.fi/fi/tools/materiallist/def?materials=1817757 

Eri oppiaineiden lukiokurssit Internetixissä

 

www.oph.fi/etalukio

etälukiokursseja eri oppiaineisiin, myös uskontoon

 

www.lukio.palkane.fi/raamattunet

tekstejä, kuvia, tehtäviä ja linkkejä lähes kaikesta mahdollisesta uskontoon liittyvästä, opiskelukäyttöön tarkoitettu  

 

www.opinto.net

opiskelukäyttöön tarkoitettu

 

http://abitreenit.yle.fi/

 eri oppiaineista YLE:n sivuilla, myös vanhat kysymykset ja asiantuntijavastauksia; runsaasti video- ja äänimateriaalia. Näitä sivuja on kehitetty, kohdasta "Treenaa" löydät paljon käyttökelpoista juttua.

 

www.helsinki.fi/teol/kurssit/

Helsingin Yliopiston teologisen tiedekunnan yleisen teologian oppimäärä - asianharrastajille

 

http://www.slideshare.net/virpiloi

katso Virpin tekemät PP-esitykset, klikkaa ensin kaikki näkyviin

 

http://teologia.fi

suomalaisen yliopistoteologian ajankohtaisia kuulumisia

 

http://esseilya.wordpress.com/

erään abiturientin kirjoittamia harjoitusesseitä

 

 

Vinkkejä teemoista, joita voi pohtia kokeeseen valmistautuessa:

 

Kristinuskoon liittyviä perusasioita:

Symbolit ja niiden merkitys (tarvitaan aika usein kuvatehtävissä)

Kirkkovuoden juhlat ja niiden sisältö

Opin perusasiat: jumalakäsitys - erit. kolminaisuusoppi, kristologia, pelastuskäsitys, sakramentit, ehkä myös muut kirkolliset toimitukset, jumalanpalvelus, eskatologia, ihmiskäsitys, naisen asema, suhde luontoon...

Eri kirkkokuntien erityiskorostukset

 

Kristillisen etiikan perusteet, lähimmäisenrakkaus ja diakonia, Jeesuksen eettiset opetukset

 

Lähetystyön perusteet

 

Raamattu: (vuoden 2016 ja 2021 opetussuunnitelmissa Raamatun osuutta on vähennetty, mutta Raamattu-aiheisia kysymyksiä voi silti tulla)

Syntyhistoria

Sisältö; mitä kirjoja Raamatussa on

Miten kristinuskon perusasiat ovat esillä Raamatussa

Jeesuksen teot ja opetusten sisältö

Historiallisuuden ja uskonnon suhde Raamatussa, raamatuntulkinta

Eksegetiikan eli tieteellisen raamatuntutkimuksen perusteet

Huolehdi, että olet lukenut keskeisiä raamatunkohtia, kuten luomis- ja syntiinlankeemuskertomukset ja vuorisaarnan.

 

Maailmanuskontoihin liittyviä teemoja:

Fundamentalismi-ilmiö, pyhät kirjat, kuvat ja muu taide, mystiikka, askeesi, kärsimyksen ja pahan ongelma, riitit, jumala- ja ihmiskäsitys, elämäntapaan liittyvät aiheet, kuten ruoka, vaatteet, eläimet, juhlat

Maailman uskontotilanne alueittain, Euroopan uskontotilanne maittain, ateismi, uskonnoton maailmankatsomus

Uskontotieteen peruslähtökohdat

Jumalatodistukset ja ateismin perustelut

 

Uskontoilmiö:

Uskonnon käsite, pyhän käsite, myytit, uskonto ja maallinen valta, uskontojen ja ideologioiden suhde, uskonnollinen kieli, uskonnollinen kokemus, loitsut ja rukoukset, uskon ja tiedon / uskonnon ja tieteen suhde, uskontojen käsitys tuonpuoleisesta ja ihmisen yhteydestä siiihen, uskonnon tieteellinen tutkiminen

 

Kirkkohistoria ja kirkkotieto

Kristinuskon syntyvaiheet

Eri aikakausien tärkeimmät tapahtumat

Eri kirkkokunnat: miten ne ovat "sukua" toisilleen ja mitä ne opettavat, niiden erityispiirteet

Tärkeät vaikuttajahenkilöt

Pyhimykset ja pyhiinvaellusperinne

Paavius

Luostarilaitos

Kirkon ja valtion suhteen eri muodot, historia ja nykypäivä

Kirkkojen ja kirkkokuntien erilaiset tavat järjestäytyä

Herätysliikkeet

 

Kristinuskon nykytilanne ja tulevaisuuden ennakointia

Ekumenia ja uskontojen välinen dialogi

 

Kristinuskosta vaikutteita saaneet ryhmät, kuten Jehovan todistajat ja mormonit

 

Uskonto Suomessa

Suomen uskontohistoria ja uskonnollinen nykytilanne

Suomessa vaikuttavat uskonnolliset liikkeet

Uskonnonvapaus 

Uskonnon kulttuurivaikutus

Uskonto ja media, uskonto ja Internet

 

Etiikka (vuoden 2016 opetussuunnitelmassa poistui uskonnosta etiikan kurssi, mutta etiikkaan liittyviä kysymyksiä voi silti tulla - lähinnä kristillisestä etiikasta)

Peruskäsitteiden hallinta: etiikka, moraali, arvo, normi, sanktio, omatunto, vastuu, hyve...

Keskeisimmät teoriat, kuten hyve-, velvollisuus- ja seurausetiikka

Kristillisen etiikan periaatteet

Keskeisiä teemoja, esimerkiksi ihmisoikeudet

 

Uskonto ja kulttuuri

Uskonnon näkyminen taiteessa ja populaarikulttuurissa, symbolit

Tärkeää: kuvanlukutaito ja medialukutaito

 

 

Voit opiskella vaikkapa näin:

 

Lue ensin oppikirja yhtäjaksoisesti läpi. Jos et ole alleviivannut, tee se nyt. Lue sitten kirja uudelleen pätkissä ja piirrä samalla käsitekartta kustakin kirjan kappaleesta tai teemasta. Käytä apuna omia olevia muistiinpanojasi. Älä tee liian pikkutarkkoja karttoja, vaan pyri hahmottamaan päälinjat. Kertaa vielä alleviivatut kohdat. Kun luet, ajattele samalla: mikä on tekstin logiikka, miten kirjoittaja vie ajatuskulkua eteenpäin; mitkä ovat ne kysymykset, joihin hän tekstillään vastaa. Ota myös itse mielessäsi kantaa asioihin ja pohdi syy-seuraussuhteita. Miksi-kysymys on kaikkein tärkein kysymys.

 

Kuuntele oppimateriaaleja vaikka lenkillä. Voit myös katsoa ja kuunnella uskonnon aihepiireihin liittyviä ohjelmia. Kysy niistä vinkkejä opettajalta.

 

Kertaa oppimasi asiat muista lähteistä ja vertaile eri kirjojen ja Internet-sivujen antamia tietoja.

 

Laadi harjoitusvastauksia vanhojen kysymysten pohjalta ja tuo ne opettajalle katsottavaksi. Ne voivat olla myös miellekarttoina, koska sanasta sanaan kirjoittaminen vie paljon aikaa.

 

Kysy opettajalta.

 

Muista myös ulkoilla, liikkua, levätä ja syödä hyvin...