Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Caesio_varilineata.jpg Kuvaaja: Hans Hillewaert, copyright: CC-BY-SA

 

Tämän sivun sisältö:

Opiskeleminen

Kokeeseen valmistautuminen

Koe

Esseevastauksen kirjoittaminen

Tiedonhaku

Lähteiden käyttö

Internet lähteenä

Kuvien käyttö osana omaa tutkielmaa tai muuta tehtävää Uutta!

Lähdeluettelon laatiminen

Pieni oikeinkirjoitusopas

 

 

 

Opiskeleminen

 

Sano itsellesi: Minä osaan! Ja jos en vielä osaa, voin oppia.

 

Opiskele säännöllisesti, lue esim. oppitunnilla opiskeltu asia kirjasta ja vihkosta ennen seuraavaa oppituntia.

 

Tee tehtävät annettuun määräaikaan mennessä, ettei sinulle kasaudu rästitöitä. Ne stressaavat. Tehtävien palauttaminen etuajassa on yleensä sallittua!

 

Kun luet, ajattele samalla. Kysele tekstiltä, mitä kirjoittaja oikein tarkoittaa ja millä tavoin hän on laatinut tekstin. Tekstissä on yleensä jokin looginen ajatuskulku. Selvitä, millainen! Mieti myös, mitkä ovat ne kysymykset, joihin kirjoittaja tekstillään vastaa. Kyseenalaista: oletko samaa mieltä kirjoittajan kanssa? Miksi? Onko tekstissä virheitä tai puutteita? Mieti, oletko törmännyt ajankohtaisiin opiskeltavaan aiheeseen liittyviin teemoihin vaikkapa sanomalehtiä lukiessasi.

 

Käytä kynää. Alleviivaa tekstin keskeiset kohdat, mutta muista niukkuuden hyve: mielellään vain yksi virke kappaletta kohti. Tee omia käsite- tai miellekarttoja, piirroksia ja muistiinpanoja.

 

Kakkos- ja kolmosluokkalainen: Opettele kirjoittamaan itsenäisesti muistiinpanoja suoraan opettajan puheesta. Tulet tarvitsemaan taitoa yliopistossa ja muissa jatko-opinnoissa. Kirjoita asioita käsin, jotta kirjoitusnopeus kasvaa; aina ei ole käytettävissä koneita. Tutkimusten mukaan käsin kirjoittaminen aktivoi aivoja paremmin kuin koneella kirjoittaminen.

 

Lue sanomalehtiä. Lue kaunokirjallisuutta, jos suinkin jaksat; se palkitsee jo lukunautinnolla, mutta on myös opettavaista. Lukeminen korreloi (on positiivisessa yhteydessä) koulumenestyksen kanssa.

 

Ota oppiminen omaan haltuusi. Opettaja ei voi sinun päähäsi tietoa kaataa, jos et itse tee mitään asian hyväksi. Opettaja voi kyllä auttaa ja ohjata oppimista, jos olet itse aktiivinen. Aseta itse itsellesi tavoitteet kursseja varten ja kirjoita ne näkyviin vihkoosi. 

 

Huomaa, että oppikirja on vain yksi mahdollinen tietolähde. Mieti, mistä muualta voisit saada tietoa käsiteltävästä asiasta, mutta muista kriittisyys lähteitä kohtaan: esimerkiksi Internetissä asiallinen tieto ja soopa ovat sikinsokin. Etsi omin päin tietoa.

 

Matki niitä opiskelijoita, joiden huomaat menestyvän. Mieti, miksi he menestyvät. Matki myös opettajan hyviä työskentelytapoja. Käytä hyväksesi sitä, että opettaja on asiantuntija. Älä pelkää opettajaa! Kysy! Kommentoi! Älä pelkää virheitä. Virhe ei oikeasti ole huono asia, vaan siinä on tarjolla oppimisen mahdollisuus. Jippii! Lahjakkuus on paljon vähemmän synnynnäistä kuin luulemme - kyse on enemmänkin opiskelutaidoista, sinnikkyydestä ja motivaatiosta.

 

Muista levätä ja liikkua.

 

Käsitekartan laatiminen

On hyödyllistä laatia omia käsitekarttoja, kun luet läksyjä tai valmistaudut kokeeseen. Miellekartta tarkoittaa sitä, että vapaasti puretaan paperille omia ajatuksia. Käsitekartta sen sijaan on sellainen, jossa tietynlainen rakenne on tärkeä. Kartan keskusympyrässä on se iso asia, jota kartta käsittelee. Keskusympyrään ei liitetä sattumanvaraisesti kaikenlaisia pikkuasioita, vaan muutama pääkäsitteen tärkeä alakohta. Näihin puolestaan liitetään pienempiä alakohtia siten, että pikkuasiat ja konkreettiset esimerkit ovat paperin ulkolaidalla. Kartassa kannattaa käyttää värejä. Siihen on kaksi mahdollista tapaa: keskusympyrästä seuraava kehä yhdellä värillä, sitten seuraava taas toisella jne. tai sitten keskusympyrästä erkaneva "oksa" kokonaisuudessaan samalla värillä. Jos saat kotitehtäväksi käsitekartan tekemisen, tee ensin suunnitelma ja piirrä se sitten yllä kuvatulla tavalla puhtaaksi. 

 

Kokeeseen valmistautuminen

 

Tee koeviikkoa varten aikataulu, johon varaat riittävästi aikaa kullekin kokeelle. Kokeettomat päivät eivät ole vapaapäiviä, jos uusi koe on heti edessä.

 

"Riittävästi" tarkoittaa valmistautumista ainakin kahtena päivänä. Lue ensimmäisenä päivänä materiaalit huolellisesti ja alleviivaa, jos et ole jo aikaisemmin tehnyt sitä. Tee karttoja ja muistiinpanoja. Toisena päivänä kertaa se, mitä olet tehnyt. Lue vielä koealue kerraten, esimerkiksi niin, että luet alleviivatut kohdat. Käytä hyväksesi myös Internetissä olevaa materiaalia. Jos olet opiskellut jatkuvasti kurssin aikana, kokeeseen valmistautuminen ei ole ahdistavaa.

 

Älä lue liian hitaasti junnaten. Aivot käsittelevät asioita nopeammin kuin silmät: jos luet liian hitaasti, ajatus karkaa muihin asioihin. Pyri lukemaan keskittyen ja ajatellen, mutta riittävän nopeasti. Harrasta lukemista, jotta lukunopeutesi kasvaa. Nopea lukija ehtii enemmän! Koulun kirjastossa on nopean lukemisen oppaita, joihin on suositeltavaa tutustua.

 

Opiskeleminen yhdessä kaverin kanssa on monille hyödyllistä: toinen toiseltaan voi oppia. (Siihen liittyy myös sivun yläreunan kuva, jos satuit kummastelemaan, mitä kalaparvi tekee oppimiseen liittyvällä sivulla.)

 

Nuku hyvät yöunet. Alitajunta työskentelee nukkuessa ja opiskellut asiat painuvat mieleen. Sitä paitsi väsynyt ihminen oppii koulutunneillakin huonosti eikä jaksa keskittyä. Univaje on terveysriski, samoin päihteet; ne pilaavat opiskelun lisäksi elämän muutenkin.

 

Käy ulkoilemassa koiran kanssa tai ilman koiraa.

 

Koe

 

Älä stressaa enää koeaamuna. Opiskelut on opiskeltu.

 

Muista, että kielellisesti virheetön ja taitavasti laadittu vastaus päihittää sekavan ja huolimattomasti laaditun tekeleen, vaikka niissä olisi suunnilleen sama asiasisältö! Kiinnitä siis huomiota myös vastaamisen tekniikkaan. Entinen professorini yliopistossa sanoi, että sekavasti kirjoitettu on sekavasti ajateltu.

 

Keskity rauhassa kokeen tekemiseen. Tavoite ei ole päästä mahdollisimman nopeasti kokeesta pois vaan saada hyvä arvosana. Katso kuitenkin kelloa ja mitoita vastauksesi käytettävissä olevan ajan mukaan. Tarkista vastauksesi ennen kuin poistut.

 

Kun kurssi on ohi, vertaa saavutuksiasi alkuperäisiin tavoitteisiisi. Onnittele itseäsi onnistumisista, älä masennu epäonnistumisista. Tässä elämässä harvat asiat ovat korjaamattomia: jos joku asia meni pieleen, niin seuraavalla kerralla sitä voi kehittää. Kukaan meistä ei ole täysinoppinut missään asiassa!

 

 

Esseevastauksen kirjoittaminen

 

1. Lue tehtävä huolella

- mieti tarkkaan, mitä sinua pyydetään tekemään

- jokainen tehtävänannon sana on tärkeä

- tutustu mahdolliseen aineistoon (esim. teksti, kuva, taulukko, kartta, graafinen esitys)

- rajaa vastauksesi tehtävänannon mukaisesti ja vastaa tehtävän kaikkiin osiin

* vertaile = selitä yhtäläisyydet ja erot - älä siis pelkästään esittele vertailtavia asioita erillisinä, vaan aseta ne rinnakkain vertailtaviksi

* arvioi = mieti asian hyviä ja huonoja puolia, punnitse vahvuuksia ja heikkouksia perusteellisesti, esittele asiaa eri näkökulmista,  punnitse eri mahdollisuuksia

* tulkitse = tutki tekstiä ja tee päätelmiä, selitä asian merkitys

* sovella = etsi keskeiset tiedot ja osoita niiden sopiminen johonkin toiseen yhteyteen

* tarkastele = tutki eri puolilta ja tee päätelmiä, liitä mukaan omia arviointeja

 

2. Suunnittele vastauksesi

- jäsennä vastauksesi etukäteen laatimalla miellekartta

- hahmottele esseevastauksen rakenne: miten aloitat, miten ja missä järjestyksessä käsittelet asioita

- suunnittele, miten sovellat tietojasi esimerkkien avulla, miten muuten havainnollistat aihepiiriä, mihin vertaat ja nistä kerrot yksityiskohtia

- lue tehtävänanto ja aineisto uudelleen varmistaaksesi, ettet ole unohtanut mitään oleellista

- muista viitata aineistoon!

 

3. Kirjoita esseevastaus

Esseevastauksen rakenne:

Alku, johdanto

= nopeasti asiaan, mahdollisesti ilmiön kuvailua ja käsitteiden määrittelyä; johdanto on yleensä yhden kappaleen mittainen

Selkeästi jäsennelty käsittelyosa

= tehtävän mukaan esim. asian merkitys, vaiheet, vaikutukset, syyt, seuraukset, päätelmät, asian merkitys ja keinot vaikuttaa siihen; käsittely on vähintään kahden kappaleen mittainen, mieluummin pitempi

Päätäntä

= tiivistelmä tai pohdintaa (esim. asian tulevaisuus), asian sitominen johonkin laajempaan kokonaisuuteen, päätäntä on tavallisesti yhden kappaleen pituinen

 

- etene loogisesti ja käytä jaksotusta (kappalejakoa)

- keskity olennaiseen

- käsittele asiaa monipuolisesti eri näkökulmista

- vältä luettelomaisuutta havainnollistamalla asiaa esimerkkien kautta

- piirrä kuvia, tee kuvateksti ytimekkäästi (esim. bi, ge, fy, ke)

- perustele näkemyksesi esim. tutkimustiedolla

- kirjoita selkeällä asiatyylillä ja noudata oikeakielisyysohjeita, kirjoita, ko. oppiaineen kielellä ja käsitteistöllä

- vältä: sulkuja muissa kuin viittauksissa, turhia lyhennyksiä, kolmea pistettä

 

4. Tarkista, arvioi, viimeistele

- lue kirjoittamasi esseevastaus ajatuksella

- tarkista, oletko vastannut tehtävän kaikkiin osiin ja eritellyt mahdollista aineistoa

- arvioi, eteneekö tekstisi selkeästi ilman ajatuskatkoja

- jos haluat vielä lisätä jotakin, merkitse se esseevastauksesi loppuun

- viimeistele vastauksesi tarkistamalla sen kieliasu

 

Huomaa: Nämä ohjeet sopivat kaikkiin reaaliaineisiin, eivät vain uskontoon. Niillä pärjää myös ylioppilaskirjoituksissa.

 

Tiedonhaku

Seuraava esitys ohjaa tiedonhakuun yleensä ja Internetistä erityisesti:

http://www.slideshare.net/MarkkuKesti/tiedonhaku-internetist-20092010-3445553 

 

Lähteiden käyttö

 

Lähde tarkoittaa tekstiä, kuvaa, Internet-sivua tai muuta materiaalia, josta otetaan sisältöä kotitehtävään, kirjoitelmaan, tutkielmaan tai muuhun sellaiseen. Lähteiden käyttöä säätelee mm. tekijänoikeuslaki, jonka sisältö on lyhyesti sanottuna seuraava: Aineiston tekijä - olipa aineisto missä muodossa tahansa - omistaa tuotoksensa. Toisinaan esim. työnantaja tai tuotoksen tilaaja voi omistaa aineiston. Tämä merkitsee sitä, että muut eivät välttämättä saa käyttää aineistoa vapaasti. Vapaasti käytettäviä ovat yleensä vanhat kuvat ja tekstit, koska tekijänoikeus vanhenee aikanaan.

 

Toisen tekemää aineistoa saa yleensä käyttää seuraavasti: Tietoja saa lainata, kun mainitsee, mistä ne ovat peräisin. Tekstistä saa siteerata pätkiä, kunhan ilmoittaa, mistä lainaus on peräisin. Jos käyttää aineistoa eikä ilmoita lähdettä, syyllistyy varastamiseen tai plagiointiin. Toisen teksti ei muutu omaksi tekstiksi sillä tavalla, että ottaa siitä pätkiä tai muuttelee hiukan. Ainoa oikea tapa käyttää lähteitä on kirjoittaa teksti uudestaan omin sanoin ja ilmoittaa suorien ja epäsuorien lainausten yhteydessä alkuperäinen lähde. Jos lukija tunnistaa alkuperäisen tekstin sanamuodot uudesta tekstistä, niin silloin on kyse lainauksesta, jonka lähde on ilmoitettava. Lainaus toisen tekstistä ei yleensä voi olla kovin pitkä. Jos uusi teksti perustuu kokonaan yhteen lähteeseen, esim Wikipedian artikkeliin, niin onko silloin edes kyseessä uusi teksti? Pikemminkin se on lyhennelmä entisestä.

 

Kuvien ja musiikin lainaaminen on tiukemmin säädeltyä, koska niitä ei voi siteerata. Pääsääntöisesti et siis voi otaa jotakin satunnaista kuvaa Internetistä ja liittää sitä osaksi omaa työtäsi. Tekijänoikeuteen ei vaikuta se, onko kuva tai teksti merkitty copyright-merkinnällä vai eikö ole.

 

Aineiston tekijä voi kuitenkin antaa aineistoinsa toisten käyttöön tietyillä ehdoilla. Esimerkiksi Internetissä on kuvia, joita saa käyttää, kunhan mainitsee alkuperäisen tekijän nimen. Nämä on yleensä merkitty esim. CC- tai GNU-tekijänoikeusmerkinnällä. Luvallista on kyllä liittää osaksi työtään linkki, joka vie alkuperäiselle Internet-sivulle. Public domain -merkinnällä varustetut aineistot ovat vapaasti käytettäviä.

 

Huom! Alempana on täsmätietoa kuvien käytöstä!

 

Käytä useampaa kuin yhtä lähdettä. Käytä mieluusti kirjoja äläkä pelkästään Internetiä. Jos lähteiden välillä on ristiriitoja, on fiksua kirjoittaa työhön maininta asiasta: toinen lähde sanoo näin, mutta toisen mukaan on näin... Sitten voi ottaa kantaa, kumman arvelee olevan oikeassa ja miksi. Tällainen tekee lukijaan vaikutuksen!

 

Internet lähteenä

 

Internetissä oleva tieto ei ole aina luotettavaa. Tarkista, kuka on sivujen tekijä tai ylläpitäjä ja millaiset ovat hänen taka-ajatuksensa. Tarkista, viittaako kirjoittaja muihin, luotettaviin lähteisiin. Koulujen, yliopistojen ja muiden suurten julkisoikeudellisten yhteisöjen sivut ovat pääsääntöisesti luotettavia, mutta blogit, kotisivut, keskustelupalstat eivät välttämättä. Toki voit ottaa ihmisten mielipiteitä mukaan työhösi, mutta muista sitten mainita, että kyse on jonkin henkilön ajatuksista eikä välttämättä faktatiedosta. Tarkista, milloin sivut on päivitetty. Älä käytä sellaisia kuvia tai aineistoja, joita joku muu on käyttänyt luvatta (jos pystyt asian selvittämään). Älä itse käytä laittomasti mitään.

 

 

UUTTA tällä sivulla: 

Tekijänoikeuksista ja erityisesti Internetissä olevien kuvien käytöstä

- perussääntö: kun ihminen tekee jonkin teoksen, esim. tekstin tai kuvan, hän omistaa sen, eikä kukaan toinen saa sitä noin vain käyttää ilman lupaa, vaikka se olisi Internetissä kaikkien katsottavissa

- copyright-merkin puuttuminen ei vaikuta asiaan

- linkitys alkuperäiselle sivulle on aina sallittu, vaikka kuvan siirtäminen ei olekaan

- kuvaa saa käyttää esim. omaan esitelmään tai muuhun sellaiseen, JOS

* se on vapaasti käytettävä (public domain) esimerkiksi siksi, että tekijänoikeusaika on umpeutunut

* kysyy tekijältä luvan

*    kuvia hakiessaan ei kannata toimia niin, että hakee umpimähkään Googlen kuvahaulla <= vaikka löytäisi sopivan kuvan, ei ole välttämättä helppoa selvittää, voiko kuvaa käyttää laillisesti 

- kannattaa jo hakuvaiheessa mennä suoraan sivuille, joilla on luvallisesti käytettäviä kuvia; ehkä paras näistä on Wikipedian sisarprojekti Wikimedia Commons:  http://commons.wikimedia.org

- muita  esim. http://media.tkukoulu.fi/, lisää linkkejä seuraavissa osoitteissa: http://www.peda.net/veraja/kotka/vinkkiverkko/tools/softa/foto http://opeblogi.blogspot.com/2008/04/kuvia-verkosta-verkkoon.html ja

- Google-haussa on advanced-vaihtoehto, jossa on mahdollisuus rajata sisältöä oikeuksien mukaan http://www.google.fi/advanced_image_search?hl=fi

- Flickr on kuvanjakopalvelu, jossa on myös advanced-haku http://www.flickr.com/search/advanced/?q=church

- CC:llä eli Creative Commonsilla on oma haku http://search.reativecommons.org/?lang=fi

- esimerkkejä muista kuin kuvista:

* luvallisesti käytettävää musiikkia http://www.opsound.org/ ja http://www.jamendo.com/en/ 

* äänikirjoja http://librivox.org/ 

* kirjoja http://www.gutenberg.org/wiki/Main_Page

 

Lähteitä ja lisätietoa:

http://www.delicious.com/virpiloi/tekij%C3%A4noikeudet  (linkkejä)

http://www.slideshare.net/tarmot/mit-opettajan-tulisi-tiet-tekijnoikeudesta

http://creativecommons.fi

http://virpiloi.blogspot.com/2011/02/hihat-paloivat.html#comments

 

 

Lähdeluettelon laatiminen

 

Tutkielmiin ja oikeastaan kaikkiin tehtäviin, joissa käytetään lähteitä, pitää liittää lähdeluettelo. Luettelossa pitää näkyä kaikki käytetty materiaali, olipa sitten kyse kirjoista, lehdistä, elokuvista tai videoista, suullisesta aineistosta, kuten haastatteluista, tai Internet-sivuista. Myös kuvien lähteet on merkittävä, ellei niitä ole mainittu välittömästi kuvien yhteydessä. Jos olet perehtynyt aiheeseen liittyviin aineistoihin, mutta et olekaan käyttänyt niitä lopullisessa työssä, voit merkitä ne omaksi listakseen esim. otsikolla "Lisää aiheesta" tai "Katso myös". Listaan merkitään seuraavat asiat:

 

Kirjat: Kaikkien tekijöiden nimet. Jos kirjalla on monta tekijää, mutta joku / jotkut ovat sen toimittaneet, mainitaan toimittajan nimi ja laitetaan sen jälkeen merkintä (toim.). Kirjan koko nimi, myös alaotsikot. Kustantajan nimi. Painovuosi. (Ja jos haluat olla tarkka, mainitse, missä kirja on painettu ja kuinka mones painos on kyseessä.)

 

Lehtijutut: Jutun tekijä, jos se mainitaan. Jutun koko otsikko, lehden nimi ja ilmestymispäivämäärä.

 

Haastattelut: Haastateltavan nimi, paikka ja päiväys ja kenen hallussa nauhoitus tai muistiinpanot ovat.

 

Internet: Mahdollisimman tarkat tiedot. Tekstin /  kuvan / muun aineiston tekijän nimi, verkkodokumentin nimi (artikkelin tai Internet-sivun otsikko), julkaisijan tiedot (usein se henkilö tai yhteisö, joka ylläpitää verkkosivua), joko sivun viimeisimmän päivityksen päivämäärä tai päivämäärä, jolloin sivu on luettu, ja viimeiseksi tarkka Internet-osoite. Huomaa, että näitä tietoja joutuu joskus etsimään muualta kuin siltä yksittäiseltä sivulta, josta tieto tai kuva on löytynyt. Jos joku esimerkiksi lainaisi minun tekemääni tekstiä tältä sivulta, lähdeviitteen tulisi olla seuraavanlainen:

 

Loikkanen, Virpi. Lähdeluettelon laatiminen.- Neuvoja opiskelemiseen ja kokeisiin valmistautumiseen (Verkkosivu). julkaisija Virpi Loikkanen (viitattu 8.4.2009). saatavissa:  http://virpinkurssit.pbwiki.com/Neuvoja-opiskelemiseen-ja-kokeisiin-valmistautumiseen.

 

Mikäli viittaat Wikipediaan tai muuhun sellaiseen sivuun, jonka tekijää ei ole mahdollista selvittää, merkitse kuitenkin sivun tai artikkelin otsikko ja tarkka osoite sekä viittaamispäivämäärä.

 

Elokuvat ja videot: Soveltaen samat tiedot kuin edellä, siis tekijöiden nimet, otsikko, julkaisija, ilmestymisvuosi ja kustantaja, Internet-osoite.

 

Pieni oikeinkirjoitusopas

1. Alkukirjaimet

a) Erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella

- Jumala, kun puhutaan kristinuskon Jumalasta (= sana toimii nimenä); kun puhutaan jumalista yleensä, käytetään pientä alkukirjainta. Sama koskee sanoja Jumaluus/jumaluus.

-

 

Sori, tämä on kesken, mutta valmistuu joskus...