UE3 muistiinpanot Matkakirja-sarjan mukaan


Huomaa! Tämä sivu noudattaa Matkakirja-sarjan mukaista järjestystä ja kappaleita, mutta se on aika hyvin käyttökelpoinen myös Silta-sarjan kanssa.

 

 

Joitakin perustermejä

 

ETIIKKA ( kr. ethos, tapa) = 

1)  KÄSITYS HYVÄSTÄ JA PAHASTA / OIKEASTA JA VÄÄRÄSTÄ ”Miten asioiden pitäisi olla?” ”Millaista on hyvä elämä?” 

2)  TIETEENALA, JOKA TARKASTELEE  

a) ihmisten käsityksiä oikeasta ja väärästä   

b) moraalista toimintaa ja  c) etiikan terminologiaa

 

MORAALI (lat. mos, mores, moralis, tapa, tavat, tapoja koskeva) = 

KÄSITYS OIKEISTA TEOISTA ”Mitä pitäisi tehdä?” ”Millaisilla teoilla saavutetaan hyvä elämä?”

  

METAETIIKKA

-    etiikan teorioita koskevat perustelut, etiikan käsitteiden pohdintaa  

-    esim. peruskysymykset, kuten ”Ovatko hyvä ja paha suhteellisia?” ”Mitä oikeudenmukaisuus on?” 

 

MORAALINEN =  

1) moraalisesti hyvä, oikea; esim. moraalinen teko  

2) moraalia koskeva tai asiaan voidaan liittää moraalin näkökulma

  

MORAALITON = väärin, paha 

 

EPÄMORAALINEN =   " - ”

 

AMORAALINEN ELI EI-MORAALINEN = moraalin kannalta neutraali, asia, jota ei voida arvioida moraalin näkökulmasta, esim. luonnonilmiöt, pikkulapset

 

NORMATIIVINEN ETIIKKA =  

- normi eli ohje tai sääntö 

- normatiivinen on siis sääntöjä tai ohjeita antavaa, sellaista, jota pitää noudattaa  

- esim. uskontojen etiikka, lait, ammattieettiset ohjeet

  

DESKRIPTIIVINEN ETIIKKA

- kuvailevaa, ei anna toimintaohjeita  

- esim. tieteellinen etiikka

 

Uskonto ja etiikka (s. 14)

-           kaikissa uskonnoissa on eettisiä ohjeita; esim. 10 käskyn sisältämät asiat ovat useimmille maailman uskonnoille yhteisiä periaatteita

-           voiko sitten olla etiikkaa ilman uskontoa? ilmeisesti voi, koska emme voi väittää, ettei ateisteilla olisi eettisiä käsityksiä

-           kuitenkin uskontojen vaikutus eettiseen ajatteluun on vahva, esimerkiksi kristillinen etiikka vaikuttaa kaikkeen länsimaiseen ajatteluun

 

 

1.1 ja 1.3 Ihminen moraalisena toimijana

  

- moraali ja etiikka ovat ihmisyyteen olennaisesti kuuluvia asioita

- kyky tajuta oikeaa ja väärää on synnynnäinen mahdollisuus, mutta se kehittyy yhteisössä ja kasvatuksen kautta

- Lawrence Kohlberg: moraalisen kehityksen kolme tasoa

· esimoraalinen taso – ulkoinen ohjaus vaikuttaa  (palkkio tai rangaistus)

· sovinnaisen moraalin taso – ulkoinen ohjaus edelleen vahvaa, tehdään niin kuin muutkin tekevät

· autonomis-periaatteellinen taso – sisäistetyt periaatteet toiminnan pohjana

- moraalisen ratkaisun tuntomerkkejä ja edellytyksiä / esteitä

· harkinta

· oikean ja väärän pohtiminen, esim. seurauksien kannalta

· vaihtoehdot, siis valinnan vapaus, autonomia

'  tarvitaan tietoa ratkaisujen pohjaksi

· esteitä: ikä, sairaus kuten mielisairaus tai kehitysvamma, autonomian puute, päihteet (?)

- moraalista ratkaisua seuraa vastuu, koska vapauteen liittyy aina vastuu; myös harkitsemattomista teoista voi joutua vastuuseen

- vastuun lajeja:

· toiminnallinen vastuu

· "inhimillinen vastuu": vastuu itsestä ja toisesta ihmisestä; "kaveria ei jätetä", kristinuskossa käsitys jokaisesta ihmisestä lähimmäisenä

· taloudellinen vastuu

· rikosoikeudellinen vastuu

· moraalinen vastuu

- vapauttaako auktoriteetin käskyjen noudattaminen vastuusta?

 

 

1.2. Etiikan terminologiaa

-  arvot = asioita, joita arvostamme

* itseisarvot = asioita, jotka ovat itsessään arvokkaita, esim. onnellisuus, hyvyys, totuus, kauneus, oikeus, rakkaus

* välinearvot = asioita, joiden avulla saamme muita, tärkeämpiä asioita, esim. raha, koulutus, terveys (?)

* perusarvot = useimmille ihmisille tärkeitä elämän perusasioita, esim. perhe, toimeentulo, terveys

·                    arvo-osaaminen = kyky asettaa arvoja tärkeysjärjestykseen

·                    arvokonflikti = arvoristiriita, ei osata asettaa arvoja tärkeysjärjestykseen

·                    arvotyhjiö = arvojen puuttuminen

·                    eettiset arvot = moraalisesti hyviä asioita, esim. tasa-arvo, oikeudenmukaisuus

- epäarvo = arvon vastakohta, paha ja vastustettava asia, esim. väkivalta, huumeet, sota, köyhyys, rasismi

-  hyvä

· tekninen hyvä eli välinehyvä, esim. kynä, auto

· inhimillinen hyvä = ihmissuhteissa näkyvä hyvä

· moraalisesti hyvä = oikeaa toimintaa

· aistihyvä eli kokemushyvä, esim. hyvä musiikki

· taitavuus, esim. hyvä jalkapalloilija

· ”hyvä”-sanan täsmällinen määritteleminen vaikeaa, kuitenkin se on etiikan peruskäsite; sukua arvo-käsitteelle

-  normi = sääntö, ohje, esim. 10 käskyä, lait, ohjesäännöt, käytösnormit

-  sanktio =  seuraamus rangaistus tai palkkio, esim. sakot, rahapalkkio

-  omatunto = ihmisen ymmärrys siitä, että hyvää pitää tehdä ja pahaa pitää välttää = moraalitaju; omantunnon sisältö voi vaihdella esim. kasvatuksen ja kulttuurin mukaan

 

 

3.1 Hyve-etiikka (kirja s. 74-)

- hyve = ihmisen moraalisesti hyvä ominaisuus, esim. kohteliaisuus, ahkeruus, rohkeus, viisaus, suvaitsevaisuus

- ominaisuus, jota voidaan kehittää

-           kardinaalihyveet, esim. hyväntahtoisuus, kohtuullisuus eli itsehillintä, rohkeus, viisaus, oikeamielisyys

-           kristilliset hyveet: usko, toivo rakkaus

-           minun hyveeni: (kirjoita vihkoosi muutama)

 

  

- pahe = arkikielessä: huono tapa tai tottumus

-           Aristoteles: hyve on keskitie kahden äärimmäisyyden välissä, esim. pelkuruus – rohkeus – uhkarohkeus

-           Alasdair MacIntyre:

·                    ihminen voi saavuttaa elämässään kahdenlaisia hyviä asioita, sisäisiä hyviä ja ulkoisia hyviä

·                    ulkoista hyvää (mainetta ja mammonaa) voi saada ilman hyveitäkin, siis kyseenalaisilla keinoilla

·                    sisäiset hyvät (esim. toisen auttamisesta saatu ilo, tyytyväisyys hyvin tehdystä työstä) saavutetaan vain hyveellisyydellä

-kirjallisuutta aiheesta:

* MacIntyre: Hyveiden jäljillä

* Comté-Sponville: Pieni kirja suurista hyveistä 

 

 

3.4. SOPIMUSETIIKKA (s.90)

- tarkastelee ihmisten välisten suhteiden oikeaa järjestämistä => yhteiskuntaetiikkaa

- pohdi: millainen on hyvä yhteiskunta? millaisessa yhteiskunnassa haluaisit elää? onko Suomi hyvä yhteiskunta?

- näissä suhteissa tavoiteltavana pidetään yleensä OIKEUDENMUKAISUUTTA

= yhteistä hyvää jaetaan joko tarpeen tai ansion mukaan (tai joskus kaikille tasan)

- yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa tarvitaan VASTAVUOROISUUDEN periaatetta, joka kiteytyy KULTAISESSA  SÄÄNNÖSSÄ (ja myös Kantin kategorisessa imperatiivissa)

- 1700-luvulla kehittyi ajatus YHTEISKUNTASOPIMUKSESTA 

- vapaudet turvataan= 

* negatiiviset vapaudet = ei ole esteitä ko. asialle, esim. se ei ole kiellettyä  

* positiiviset vpaudet = aito mahdollisuus toteuttaa ko. asia  

- oikeudet vaativat toteutuakseen positiivista vapautta eli aitoa mahdollisuutta toteuttaa esim. äänestäminen, koulunkäynti…  

* perusoikeudet= kaikille kuuluvat välttämättömät oikeudet, esim. YK:n ihmisoikeusjulistus määrittelee

* muut oikeudet 

- John Rawls: oikeudenmukaisuusteoria  

· ”viisaat henkilöt verhon takana” tekevät kaikkia hyödyttäviä sääntöjä  

· kaikkien yhtäläinen oikeus mahdollisimman suureen vapauteen  

· epätasa-arvo hyväksyttävää vain jos se hyödyttää huono-osaisimpia  

. vapauksia voi rajoittaa, jos yksilön tai ryhmän vapaus heikentää vapauksien kokonaisuutta

 

 

 

Millainen on hyvä yhteiskunta?

-       ei suuria luokkaeroja, tasa-arvo

-       pyritään yhteiseen hyvään

-       riittävä toimeentulo

-       peruspalvelut

·                sairaanhoito

·                sosiaaliturva = huolehditaan kaikista yhteiskunnan jäsenistä

·                koulutus

·                turvallisuus; poliisi, palokunta, armeija?

·                infrastruktuuri

-       mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon = demokratia

-       ihmisoikeuksia ei rikota; esim. sananvapaus, uskonnonvapaus

-       suvaitsevaisuus

-       luonnonsuojelu

 

 

 

 

Utopia

(kreik. u-, kieltävä etuliite, topos, "paikka"; sananmukaisesti "paikka, jota ei ole")

-    tarkoittaa jonkinlaista tulevaisuuden ihanneyhteiskuntaa; sävyltään se yleensä liittyy vasemmistolaisaatteisiin tai uskontoon.

-    termi tulee Thomas Moren samannimisestä kirjasta, jossa hän kuvaa omaa ihannekuvaansa sosialistisesta yhteiskunnasta

-     tämän jälkeen termiä on käyttänyt mm. Karl Marx

-    myöhemmin termi utopia on laajentunut tarkoittamaan yleisesti jonkun henkilön ihannekuvaa yhteiskunnasta ja siitä, kuinka asioiden tulisi olla

-    Utopia saattaa ihanteena olla idealistinen tai käytännönläheinen, mutta termi viittaa kuitenkin usein optimistiseen, idealistiseen ja mahdottomaan täydellisyyteen

-     nykyisin utopialla ymmärretään yleensä yhteiskunnallista tilaa, mutta perinteisen myytin mukaan utopia on käsitetty maagisena paikkana, jonka sijainti on tuntematon tai jonne pääsy on sallittu vain valituille

-    tällaisen utopiamyytin ilmentymiä ovat Atlantis, El Dorado, Shangri-La ja Paratiisi

 

-    kuvitteellisten lisäksi on koko joukko konkreettisia ihanneyhteiskuntayrityksiä: suomalaiset ovat perustaneet niitä toistakymmentä (tunnetuimmat olivat

Sointula Kanadassa, Colonia Finlandesa Argentiinassa ja Penedo Brasiliassa)

-    koska utopia tarkoittaa onnelaa tai ihanneyhteiskuntaa, utopiakertomusten juuret ovat uskonnollisessa perinteessä, sillä erilaiset taivaskäsitykset luvatusta maasta kuuluvat moneen uskontoon

-    tuonpuoleisista, harvoille ja valituille kuuluvista taivas- ja paratiisikäsityksistä poiketen utopiassa ihmiset voivat itse luoda ihanneyhteiskunnan määrätietoisella työllään

-    utopian vastakohtana on dystopia eli antiutopia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Utopia

 

 

 

 

 

Miten teon oikeellisuutta voidaan arvioida? (s. 21-22, 80- ja 86-) 

- tekoa voidaan arvioida jälkikäteen tai sitä suunnitellessa etukäteen  

- yleensä huomioon otetaan monia näkökulmia; nämä näkökulmat voidaan ryhmitellä kolmeksi kohdaksi  

1.     Tekijään / toimijaan liittyvät seikat

· millainen henkilö on? millainen on hänen ymmärryksensä? onko hänellä valinnan vapaus? onko hän vastuullinen teoistaan?

· millainen on tekijän aikomus ja motiivi?

· jos teon oikeellisuuden arvioinnissa painotetaan ennen kaikkea tätä ykköskohtaa, voidaan puhua mielialaetiikasta, jonka mukaan teko on hyvä, jos sillä on hyvä motiivi

· voidaan puhua myös omantunnon etiikasta: teko on hyvä, jos sen tekijällä on puhdas omatunto

· huomio kiinnittyy siis ennen kaikkea henkilöön 

     . hyve-etiikka voidaan ymmärtää tähän kohtaan kuuluvaksi, koska siinä   tarkastellaan ihmisen ominaisuuksia

 

2.     Tekoon liittyvät seikat

· jos korostetaan sitä, että teko on hyvä, jos se toteuttaa eettisen velvollisuuden tai säännön, kyse on velvollisuus- eli sääntö- eli deontologisesta etiikasta

· huomio kiinnittyy siis itse tekoon

· voidaan kysyä, onko teko esim. laillinen tai toteuttaako se jonkin joko yhteisön asettaman tai ihmisen itse itselleen asettaman moraalisen vaatimuksen (esim. rehellisyyden )

· kaksi vaihtoehtoista tapaa ymmärtää velvollisuusetiikka:

a)    kasuistinen etiikka = pikkutarkkaa sääntöjen noudattamista, esim. Jeesuksen ajan kirjanoppineet moittivat Jeesusta, kun tämä paransi sairaan sapattina, jolloin työnteko oli kielletty

b)    tilanne-etiikka = säännöt ovat suuria pääsääntöjä, joita sovelletaan käytännön tilanteisiin, huom. tämä ei merkitse sääntöjen kumoamista tai vesittämistä; esim. Jeesus vastasi kirjanoppineille, että eikö ole lupa tehdä hyvää sapattina, onko ihminen sapattia varten vai sapatti ihmistä varten? Jeesus myös opetti kultaisen säännön: tehkää ihmisille niin kuin tahdotte heidän tekevän teille – tämä on selvästi juuri tällainen eri tilanteisiin sovellettavissa oleva pääsääntö; toinen esimerkki: filosofi Kant kehitteli kategorisen imperatiivin (”toimi aina niin, että toimintaasi ohjaava periaate voisi tulla yleiseksi toimintamalliksi”) ja ihmisarvon imperatiivin (”kohtele aina persoonia – sekä itseäsi että muita – päämääränä, ei välineenä”)

 

3.     Seuraukset

· seurausetiikassa eli konsekventialismissa määritellään teko hyväksi, jos sillä on hyvät seuraukset

· eri muotoja: eudaimonismi (onnellisuuden tavoittelu), egoismi (itsekkyys), hedonismi (mielihyvän / aistinautinnon tavoittelu), altruismi (pyyteetön hyvän haluaminen toisille ihmisille) ja utilitarismi (mahdollisimman paljon hyötyä mahdollisimman monelle ihmiselle)

- eri ihmiset painottavat em. kolmea näkökulmaa eri tavoin, mieti, mikä näkökulma sinun mielestäsi on painavin, testaa ajatustasi eri esimerkkitapauksilla

- kaikissa kohdissa on ongelmia, jos ne otetaan yksinään tekojen arvioinnin pohjaksi; mieti, mitkä ovat puhtaaksi viljellyn mielialaetiikan ongelmat, mitkä velvollisuusetiikan ja mitkä seurausetiikan 

 

 

KRISTILLINEN ETIIKKA 

-  perustuu Raamattuun

-   toisaalta ajatellaan, että Jumala on luomisessa antanut ihmiselle omantunnon, jonka avulla ymmärrämme, mikä on oikein ja mikä väärin (= ns. luonnollinen laki, sydämeen kirjoitettu laki)

- tapa käyttää Raamattua on hiukan erilainen eri kirkkokunnissa ja kristillisissä ryhmissä, Raamattua voidaan siis tulkita monella tavalla

-  koska Raamattu on vanha kirja, johon on koottu monenlaisia tekstejä, joudumme aina pohtimaan, mitä Raamatun tekstit merkitsevät nykyaikaan sovellettuina, siis joudumme käyttämään järkeä ja harkintaa, esim.

·  jos Raamatussa on samasta asiasta eri näkemyksiä, mikä valitaan?

·  mitkä Raamatun ohjeista on tarkoitettu kaikkia aikoja koskeviksi ja mitkä ovat vain kirjoittamisaikaan liittyviä käsityksiä?

·  miten toimimme Raamatun pohjalta sellaisissa asioissa, joista Raamattu ei mainitse mitään?

-  ongelmista huolimatta Raamattu on kristitylle tärkeä eettinen ”ohjekirja”

 

1.   Vanha testamentti

 - Keskeisiä kohtia mm:

1.      luomiskertomukset LUE 1 Moos. 1-2

-           kaksi kertomusta!

-           keskeinen sanoma:

·                    Jumala on kaiken luoja

·                    hän loi kaiken hyväksi

·                    ihminen luotiin Jumalan kuvaksi: mahdollisuus vuoropuheluun, ikuinen elämä, moraali

·                    ihmisen tehtäviä: lisääntyminen, lepopäivän viettäminen, luomakunnan viljeleminen ja varjeleminen => ihmisen suhde luontoon: saa käyttää, mutta ei riistää eikä tuhota

katso: Luominen PP.ppt

 

  1. syntiinlankeemuskertomus LUE 1 Moos. 3

 

-  jatkoa edellisen luvun luomiskertomukselle

- selittää, miksi maailmassa on pahuutta ja miksi elämä on vaivalloista eikä paluuta paratiisiin ole

-  synti on…

          · Jumalan tahdon rikkomista

          · pyrkimystä nousta Jumalan vertaiseksi (hybris)

          ·  toista ihmistä vastaan rikkomista

          ·  luonnon tuhoamista

-   perisynti = kaikki ihmiset ovat syntisiä = olemussynti => yksittäiset pahat teot ja laiminlyönnit

-  kuolemansynnit:

          ·  roomalaiskatolisen kirkon opetus

          ·  ajatellaan erityisen pahoiksi synneiksi; jos niistä ei ripittäydytä, ne vievät kadotukseen

          ·  ahneus, himo, kateus, viha, ylpeys, mässäily, hengen velttous / laiskuus

- kirjallisuutta: Jaakko Heinimäki: Seitsemän syntiä

- katso videonpätkä synnistä: http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/24/125/421/m1139/Uskonto+ja+maailmankatsomus

 

-  Pohdi:  Mitkä ovat nykyajan kuolemansynnit?

Seitsemän uutta kuolemansyntiä

Arkkipiispa Gianfranco Girotti määritteli eräässä haastattelussa nykyaikana yleiset seitsemän kuolemansyntiä. (BBC News, Iltalehti). Näitä ovat arkkipiispan mukaan:

  1. Ympäristön saastuttaminen
  2. Geenimanipulaatio
  3. Ylenpalttisen vaurauden kerääminen
  4. Köyhyyden aiheuttaminen
  5. Huumekauppa ja huumeiden käyttö
  6. Moraalisesti kyseenalaiset kokeilut
  7. Ihmisen perusoikeuksien rikkominen

Näiden lisäksi arkkipiispa mainitsi erikseen myös abortin ja pedofilian.

 

 

Kulttuurillisia viittauksia

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsem%C3%A4n_kuolemansynti%C3%A4

* muusikko Taylor Coreyn omaelämäkerta

http://www.like.fi/kirjat/seitseman-kuolemansyntia 

* Serlachiuken taidemuseossa on syksyllä -14 Synti-näyttely, jossa seitsemän vanhaa taideteosta edustaa seitsemää kuolemansyntiä ja seitsemän uutta teosta pohtii uusia syntejä. Sivulla on myös video. http://www.serlachius.fi/fi/nayttelyt/24-synti/ 

 

 

 

VT:n keskeiset kohdat, jatkuu... 

  

  1. 10 käskyä
  2. profeettojen julistus, mm. yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden vaatimus (ks. vaikkapa Miikan kirja)

 

Yhteenveto: Vanhasta testamentista nousee kristillisen ihmiskäsityksen kannalta keskeisiä asioita, joilla taas on eettistä merkitystä: Jumalan luomina olemme kaikki arvokkaita ja samanarvoisia keskenämme. Ihminen on toisaalta hyvä, mutta toisaalta on tunnustettava pahuuden olemassaolo. Olemme Jumalan kuvia ja työtovereita maailmassa, mutta maailma ei ole omamme, vaan olemme Jumalalle vastuussa tekemisistämme. 

 

 

2.   Uusi testamentti

- keskeistä Jeesuksen opetukset ja toiminta, joista kerrotaan evankeliumeissa

- lisäksi tärkeitä apostolien opetukset, esimerkiksi Paavalin kirjeet

  

Jeesus 

- kolme näkökulmaa: 1) Mitä Jeesus opetti? 2) Mitä Jeesus teki? 3) Mitä merkitsevät Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus

 

1.   Jeesuksen opetukset

- usein vertausten tai kertomusten muodossa, esim. laupias samarialainen

- usein myös helposti muistiin jääviä ”iskulauseita”, esim. ”On autuaampaa antaa kuin ottaa.”

- laajin opetuspuhe ns. vuorisaarna (Matt. 5-7) LUE !!! 

          - tutkijat: puhekokoelma

          - sisältää mm.

              * autuaaksijulistukset

              * vaativia elämänohjeita, jotka koskevat mm. avioliittoa, vannomista, vihamiehen rakastamista

              * opetuksen Jumalan huolenpidosta

              * Isä meidän –rukouksen

              * kultaisen säännön

         - voiko vuorisaarnan opetuksia noudattaa, kenelle se on tarkoitettu? 

           eri näkemyksiä, esim.

       · kaikille ihmisille

       · vain uskovaisille

       · luostarien asukkaille

       · yksilöille, ei esim. valtioille

       · ei voi noudattaa, osoittaa ihmisen syntisyyden

        - on vaikuttanut laajasti kristinuskoon, mutta myös sen ulkopuolelle, esim. Leo Tolstoi, Mahatma Gandhi 

 

Jatkuu…

- kaksi keskeistä Jeesuksen opettamaa sääntöä ovat:

*  kultainen sääntö: ”Niin kuin tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te samoin heille.”

* rakkauden kaksoiskäsky (Matt. 22:37-39): ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

- kultainen sääntö voidaan ymmärtää kaksoiskäskyn lisäselityksenä: se opettaa, kuinka lähimmäisen rakastaminen voi käytännössä tapahtua. Samoin 10 käskyä voidaan ymmärtää rakastamisen käytännölliseksi ohjaukseksi.

 

 2.   Jeesuksen teot  

- Jeesuksen teot ja se, miten hän kohtasi ihmisiä, osoittivat usein toisenlaista arvojärjestystä kuin mihin ihmiset olivat tottuneet, esim. suhtautuminen

1.      naisiin, esim. kertomus Martasta ja Mariasta; aviorikoksen tehneestä naisesta: ”Joka teistä on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven.”

2.      lapsiin: ”Antakaa lasten tulla minun luokseni, sillä heidän kaltaisilleen kuuluu Jumalan valtakunta.”

3.      sairaisiin, esim. spitaalisiin, joita pidettiin Jumalan rankaisemina

4.      yhteiskunnan halveksittuihin jäseniin, kuten prostituoituihin ja tullimiehiin ja toisuskoisiin / ulkomaalaisiin, samarialaisiin

5.      rikkauteen ja yhteiskunnalliseen asemaan, jotka Jeesukselle eivät merkinneet mitään – hän hakeutui pikemminkin vähäosaisten seuraan ja osoitti heille kunnioitusta ja arvostusta, ”Kamelin on helpompi mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä taivasten valtakuntaan."

6.      väkivaltaan: ”älkää tehkö pahalle vastarintaa”, ”jos joku lyö sinua poskelle, käännä hänelle toinenkin poski”, ”joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu”

  

Mieti, mitä Jeesuksen esimerkki näissä asioissa on vaikuttanut nykypäivään tai miten meidän pitäisi niiden pohjalta toimia!

 

 3.   Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus

- antaessaan henkensä ihmisten puolesta Jeesus osoitti suurinta mahdollista rakkautta meitä kohtaan ja osoitti, millainen on Jumalan hyvä tahto ihmisiä kohtaan. Koska me olemme Jumalan armahtamia, pitää meidänkin kunnioittaa ja arvostaa toisiamme. Olemme kaikki yhtä arvokkaita.

 

 

YHTEENVETO: Jeesuksen opettama etiikka on RAKKAUDEN JA HEIKOIMMISTA HUOLEHTIMISEN ETIIKKAA.

 

 

 

Paavali

- Paavali ja hänen oppilaansa kirjoittivat kirjeitä seurakunnille ja yksittäisille kristityille

- siksi kirjeet sisältävät paljon käytännöllisiä ohjeita esim. epäjumalille uhratun lihan syömisestä ja seurakunnan kokouksissa käyttäytymisestä

- ohjeisiin vaikutti Jeesuksen pikaisen paluun odotus (esim. että ei kannata enää mennä naimisiin…) 

- myös Paavali korosti voimakkaasti rakkautta ja kristittyjen keskinäistä yhteyttä: ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo ja rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.” ( 1 Kor. 13:13)

 

 

 

 

 

 

Kristillinen oppi eli dogmatiikka,

  

1. Termit

- oppi = jonkin uskonnon perusopetukset, sisältää yleensä käsitykset Jumalasta / jumalista, ihmisestä, pelastuksesta, maailmasta, hyvästä ja pahasta jne.

- dogma = opin kokonaisuus

- dogmi = yksittäinen opinkohta, esim. kristinuskossa kolminaisuusoppi tai kaksiluonto-oppi

- dogmatiikka = kristillisen opin pohdintaa ja analysointia

- ilmoitus = käsitys siitä, että Jumala ilmoittaa itsensä ja tahtonsa ihmisille, ilmoitus on usein talletettu pyhiin kirjoihin

 

2. Uskontunnustukset

- kristillinen oppi kiteytetään perinteisesti uskontunnustuksiin

- kolme vanhan kirkon eli ekumeenista tunnustusta ovat:

a) Apostolinen uskontunnustus

* meille tutuin, opetellaan rippikoulussa, käytetään jumalanpalveluksissa

* peräisin viimeistään 200-luvulta

* alunperin Rooman kaupungin seurakunnassa käytetty kastetunnustus = kun ihminen kääntyi muusta uskonnosta kristityksi, hän lausui ko. tunnustuksen

* kaksi tehtävää: tiivistää uskon sisällön + lausuja ilmaisee oman uskonsa

* rakenne: kolminaisuusoppi (Minä uskon Isään... ja Poikaan... ja Pyhään Henkeen...)

b) Nikean tunnustus (eli Nikaian-Konstantinopolin tunnustus)

* laadittiin 300-luvun konsiileissa eli kirkolliskokouksissa, eräänlainen "päätöslauselma"

* sisällöltään muistuttaa Apostolista tunnustusta, mutta erityisesti Jeesusta koskeva kohta on laajentunut

* käytetään juhlavissa jumalanpalveluksissa, esim. piispan virkaan vihkimisessä

* idän kirkon ensisijaisesti käyttämä uskontunnustus (ilman "ja Pojasta" -lisäystä)

c) Athanasioksen tunnustus

- 400-luvulta

- selittää edellisiä laajemmin kristinuskon perusteita

- on liian pitkä jumalanpalveluksissa käytettäväksi tai ulkoa opeteltavaksi

- lue tunnustukset tästä: http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/7ED45825618EDF2AC22570BA003A3F25?OpenDocument⟨=FI

 

3. Kristillinen jumalakäsitys

- Jumala on kaikkivaltias, kaikkitietävä ja -näkevä, ikuinen, täydellinen, oikeudenmukainen, tuonpuoleinen, henki...

- hän on myös rakastava ja armahtava

- Jumala on "puhuva Jumala", joka on kiinnostunut ihmisestä ja kommunikoi ihmisen kanssa; kristillisen käsityksen mukaan kommunikaatio menee niin pitkälle, että Jumala inkarnoituu ja syntyy ihmiseksi - on siis myös tämänpuoleinen

- Jumala on kolminaisuus

* kolminaisuusoppi on kristinuskon keskeinen opinkohta

* opin sanamuodot muotoiltiin 300-luvun konsiileissa, mutta se esiintyy jo varhaisemmassa kristillisessä perinteessä ja myös Uudessa testamentissa

* paradoksi: Jumalalla on yksi olemus ja kolme persoonaa, Isä ja Poika eli Jeesus Kristus ja Pyhä Henki

* sana persoona tarkoitti alunperin antiikin näytelmissä käytettyä roolinaamiota => voitaisiin ehkä kääntää nykykielelle sanalla rooli

* Isänä Jumala on luoja ja kaiken olevaisen ylläpitäjä, Poikana hän on pelastaja ja ihmisten vapauttaja, Henkenä hän on pyhittäjä ja uskon antaja

-huomaa: Kun me puhumme Jumalasta, joudumme aina käyttämään vertauskuvia ja likiarvoja, sillä meidän täytyy yrittää rajoittuneella inhimillisellä kielellämme kuvata ääretöntä ja täydellistä, siksi nimityksiä "Isä" ja "Poika" ei pidä ottaa liian konkreettisesti. Esimerkiksi ei ole mitään syytä olettaa, että Jumala olisi mies - eikä hän varsinkaan ole valkopartainen ukkeli pilven reunalla.

- kolminaisuussymboleita: kolmio (jonka sisällä oleva silmä kuvaa Jumalan kaikkitietävyyttä), kolme toisiaan leikkaavaa ympyrää, yhdellä viivalla piirretty kuvio, jossa on kolme silmukkaa

- katso videonpätkä jumalakäsityksestä: http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/24/125/421/m506/Uskonto+ja+maailmankatsomus

 

 

4. KRISTOLOGIA = OPPI KRISTUKSESTA

- Kristus-symboleja ovat mm.

risti

krusifiksi

karitsa

px

- keskeinen kristillinen opinkohta, joka liittyy kristologiaan, on KAKSILUONTO-OPPI, joka tarkoittaa sitä, että Jeesus on yhtä aikaa oikea Jumala ja oikea ihminen ja kumpaakin kokonaan, ei siis puoli-ihminen tai puolijumala

- kuitenkin ihmisenä Jeesus oli synnitön

- tämä kristillinen opetus muotoiltiin varhaisissa konsiileissa 300-luvulla, mutta se pohjautuu varhaisempaan perinteeseen ja Uuteen testamenttiin

- konsiileissa etsittiin oikeaa muotoilua vaikeasti hahmotettavalle asialle; piti sitä paitsi sovittaa yhteen erilaisia käsityksiä, sillä osa kristityistä oli sitä mieltä, että Jeesus oli pelkästään Jumala ja osa sitä mieltä, että hän oli pelkästään ihminen

- kaksiluonto-oppi on tärkeä myös kristillisen PELASTUSKÄSITYKSEN kannalta: Jos Jeesus olisi ollut vain ihminen, kuinka hän olisi voinut meitä muita auttaa? Jos hän olisi ollut pelkkä Jumala, mitä häntä olisivat meidän ihmisten murheet liikuttaneet, ei kai hän olisi voinut kuollakaan?

- Jeesus Kristus on siis Jumala, yksi kolminaisuuden persoonista, ja ihminen. Siksi hän on meidän ihmisten syntien sovittaja ja pelastajamme, kuoleman voittaja ja pahan vallasta vapauttaja.

-  uskontunnustuksen keskiosa kokoaa Jeesuksen tärkeimmät elämänvaiheet; lisäksi meille kristityille ovat tärkeitä Jeesuksen opetukset ja hänen antamansa esimerkki lähimmäisenrakkaudesta

 

 

5. Oppi pelastuksesta (soteriologia)

- kristillisen käsityksen mukaan pelastus suuntautuu "ylhäältä alas": Jumala itse tulee ihmiseksi, antaa surmata itsensä, voittaa kuoleman ja pelastaa ihmiskunnan

- pelastuksen perustana on siis Jumalan armo ja rakkaus, eivät ihmisen hyvät teot: "Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden"

- Raamatun mukaan myös kaste on tarpeellinen pelastukseen, samoin toinen sakramentti, ehtoollinen, joka on "kuolematottomuuden lääke"

- ihmisen osuudeksi jää  pelastuksen vastaanottaminen uskolla

- luterilaisen korostuksen mukaan uskokin on Jumalan teko!

- pelastuksessa on sekä tuonpuoleinen että tämänpuoleinen elementti: toisaalta se toteutuu kuoleman jälkeen ikuisena elämänä, toisaalta pelastus vaikuttaa ihmisen elämässä jo nyt

- pelastuksen sisältöä voidaan kuvailla monilla eri termeillä

a) sovitus

*  viittaa sovinnon tekemiseen ja hyvitykseen

* voidaan ymmärtää toisaalta juutalaisen perinteen pohjalta, jossa sovitusuhrilla hyvitettiin menneen vuoden synnit (Vanhan testamentin aikaan otettiin vuohi ja sälytettiin sen selkään vertauskuvallisesti kansan synnit ja ajettiin se sitten erämaahan => syntipukki); Kristus on ainutkertainen sovitusuhri koko ihmiskunnan syntien edestä

* toisaalta voidaan ymmärtää roomalaisen oikeuskäytännön pohjalta: Jumala on vanhurskas ja pyhä ja hänen edessään synnistä on seurattava rangaistus; Jeesus oli sijaiskärsijä, jonka kuoleman tähden ihmiskunta on vapaa sille oikeudenmukaisesti kuuluvasta rangaistuksesta

b) lunastus

* kuolemallaan Kristus lunasti eli osti ihmiset vapaaksi, kuten vanha sanontatapa kuuluu, "synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta"; em. asiat ymmärretään silloin ikään kuin voimiksi, jotka sitovat ihmistä, jos ei häntä niistä vapauteta

c) vapahdus tai vapautus

* ks. ed.

d) vanhurskauttaminen

* vanhurskas = Jumalalle kelpaava

* sisältää sekä vanhurskaaksi julistamisen että vanhurskaaksi tekemisen näkökulmat

* vanhurskaaksi julistaminen (favor Dei, Jumalan suosio) merkitsee sitä, että Kristuksen sovitustyön tähden ihminen katsotaan tai luetaan pelastetuksi; hän pukee ylleen Kristuksen vanhurskauden ikään kuin valkoisen alban, ja sen jälkeen Jumala häntä katsoessaan näkee puhtaan ja vanhurskaan ihmisen

* vanhurskaaksi tekeminen (donum Dei, Jumalan lahja) merkitsee sitä, että Kristus vähitellen tekee ihmisessä työtään, niin että vanhurskaus alkaa todella elää ihmisessä, kuitenkin ihminen on koko maanpäällisen elämänsä ajan samalla kertaa syntinen ja vanhurskas (simul iustus et peccator); lähellä pyhityksen käsitettä

d) jumalallistaminen

* kirkkoisien, ortodoksisen kirkon ja myös Lutherin käyttämä termi

* Luther otti käyttöön iloisen vaihtokaupan käsitteen: Kristus, joka asuu uskovan ihmisen sydämessä, tekee vaihtokaupan ihmisen kanssa ja ottaa kantaakseen ihmisen kaikki synnit, heikkoudet, puutteet, kärsimykset; ihminen puolestaan saa Kristukselta omakseen kaikki tämän hyvät lahjat, kuten vanhurskauden, ilon, rauhan - ja myös jumalallisuuden

* jumalallistaminen ei merkitse Jumalaksi tulemista (vrt. syntiinlankeemuskertomus), mutta se ehkä merkitsee Jumalan kuvan eheytymistä ihmisessä

- katso videonpätkä pelastumisesta: http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/24/125/421/m1391/Uskonto+ja+maailmankatsomus

 

6.. Pyhä Henki (pneumatologia) 

-     Jumalan kolmas persoona => aina hän, ei se 

-     symboleja:

   kyyhkynen

   liekki / tuli / valo

   tuuli

   sade 

-     Pyhä Henki herättää ihmisissä uskon ja antaa uskonelämään liittyviä lahjoja

-     karismat eli ns. armolahjat, esim. kielilläpuhuminen, profetoiminen ja sairaiden parantaminen

-     UT:n mukaan kuitenkin armolahjoista ”suurin on rakkaus”

-     Pyhä Henki käyttää välineinä toiminnassaan sanaa (=luettua ja saarnattua) ja sakramentteja (kaste, ehtoollinen)

-     kirkko eli kristittyjen yhteisö on siellä, missä ovat sana ja sakramentit ja siis Pyhä Henki 

 

  7.   Eskatologia

     = oppi viimeisistä tapahtumista tai maailmanlopusta (kr. eskhathos = loppu) 

     -  kristilliseen eskatologiaan kuuluvat ainakin seuraavat asiat:

·  Kristuksen paluu, maailmanloppu

·  viimeinen tuomio

·   taivas ja kadotus (iankaikkisuus on tila, jossa ei ole aikaa)

 

 

 

 

 

Soveltavia teemoja 

 

 

IHMISOIKEUDET

= kaikille ihmisille kuuluvat luovuttamattomat perusoikeudet, jotka eivät ole riippuvaisia ihmisen ominaisuuksista tai syntyperästä 

- historiaa 

-      antiikki: 

·        ius naturale = luonnollinen oikeus 

·        ius gentium = kansojen oikeus 

-      kristinusko: oikeuksia on perusteltu luomistyöllä, jonka perusteella kaikilla ihmisillä on yhtäläinen arvo ja oikeudet 

-      renessanssi: yksilö nousee uudelleen mielenkiinnon kohteeksi keskiajan kollektivismin eli yhteisön korostuksen jälkeen 

-      valistus: hyötyä ja järkeä korostava aikakausi, joka toi esiin monia oikeuksia 

·        esim. Ranskan vallankumous: vapaus, veljeys ja tasa-arvo; uskonnonvapaus negatiivisesti ymmärrettynä eli vapautena uskonnosta 

·        esim. Yhdysvaltojen perustuslaki: uskonnonvapaus positiivisesti ymmärrettynä eli vapautena harjoittaa uskontoa 

-      kattavin ihmisoikeusasiakirja on YK:n ihmisoikeusjulistus vuodelta 1949 + siihen liittyvä ihmisoikeussopimus 

·        lisättynä lapsen oikeuksien julistuksella 

·        ja sopimuksilla naisten oikeuksista 

·        sekä vammaisten oikeuksilla

 

Tehtävä: 

Perehdy ihmisoikeusjulistukseen Internetin kautta ja myös erilaisiin ihmisoikeussivustoihin (osoitteita alla). Mieti 

-      mitkä ovat tärkeimpiä ihmisoikeuksia? 

-      toteutuvatko kaikki ihmisoikeudet Suomessa? 

-      miten niitä rikotaan Suomessa ja maailmalla?

www.ykliitto.fi 

www.ihmisoikeudet.net 

http://maailma.net 

www.amnesty.fi 

www.amnesty.org 

www.hrw.org 

www.ilhr.org

Seuraavassa kolumnissa HS:n toimittaja pohtii ihmisoikeuksien kulttuurisidonnaisuutta: 

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Homojen+oikeudet+eivät+ole+yksiselitteisiä/HS20101025SI1MA012vk