| 
View
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Page history last edited by PBworks 16 years, 7 months ago

Palaa TÄSTÄ UE1-sivulle!

 

 

 

Tämän kysymyksen kirvoitti havainto, että monet termit pohjautuvat kreikan kieleen:

9.10. Mistäs ne sanat sinne kreikan kieleen ovat tulleet? Miksi sanat on otettu juuri kreikan kielestä?

Olipa hyviä kysymyksiä. Ensimmäiseen en osaa vastata, mutta toiseen osaan. Jos luette sivistyssanakirjaa, niin huomaatte, että suurin osa ns. sivistyssanoista tulee kreikasta tai latinasta. Kreikan kulttuuri antoi vaikutteita Roomaan ja nämä kaksi ovat vaikuttaneet hyvin paljon eurooppalaiseen kulttuuriin aina nykypäiviin asti. Latina oli tieteen kieli, jota käytettiin yliopistoissa kauan sen jälkeen, kun sitä oli lakattu puhumasta Italian niemimaalla (latina vaihtui kansan suussa italiaksi joskus 1000-luvun paikkeilla). Esimerkiksi Turun yliopistossa kirjoitettiin väitöskirjoja latinaksi vielä 1800-luvulla. Latina oli siis oppineitten kieli ja myöskin roomalaiskatolisen kirkon kieli, jota käytettiin jumalanpalveluksissa. Yhä edelleen latina on Vatikaanin virallinen kieli, vaikka siellä enimmäkseen käytetäänkin italiaa. Kreikankielisiä termejä on uskonto-terminologiassa paljon senkin vuoksi, että kristinuskon syntyaikaan kreikka oli yleiskieli vähän niin kuin englanti nykyisin. Uusi testamenttikin kirjoitettiin alunperin kreikaksi. SIIS kreikka oli ensin tärkeä yleiskieli ja sitten latinasta tuli tärkeä kirkon ja tieteen kieli.

 

15.10. Mitä buddhalaisuuden symboli merkitsee? Ko. symbolihan on 8-puolainen pyörä.

Siddhartha Gautama Buddha opetti, että elämä on kärsimystä ja että ihminen vapautuu kärsimyksestä sammuttamalla elämänjanon. Elämänjano sammuu, kun ihminen noudattaa kahdeksaa elämänohjetta. Buddhalaisuuden tunnus, kahdeksanpuolainen pyörä, kuvaa näitä kahdeksaa ohjetta eli ihmisen mahdollisuutta vapautua elämän kiertokulusta ja saavuttaa nirvana.

 

18.10:

Tässä linkki wikipedian rastafri-artikkeliin, joka on hyvä ja selkeä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Rastafari

Tässä linkkejä voodoo- eli vodou-uskonnosta kertoviin Internet-sivuihin

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Vodou-uskontojen+kannatus+kasvaa+l%C3%A4nsimaissakin/1135230996250?ref=rss Hesarin kulttuurisivut, aivan tuore juttu + asiantuntevaa keskustelua

http://www.lehto-ry.org/voodoo.html luonnonuskontojen yhdistyksen kotisivut

Ja tässä wikipedian teosofia-artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Teosofia#Yhteis.C3.B6t 

 

 

Tunnilla puhuttiin muutamista teologia-nimisen tieteen osa-alueista.

Mainitse vielä yksi teologian osa-alue.

Voisin mainita enemmänkin, mutta otetaan vain yksi: Käytännöllinen teologia tutkii kirkon toimintaa, esimerkiksi jumalanpalveluksia ja pyhiä toimituksia, sielunhoitoa ja uskontokasvatusta. Saarnoja tutkiva ala on nimeltään homiletiikka ja jumalanpalveluksen muita osia tutkii liturgiikka. Tässä linkki Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan käytännöllisen teologian laitoksen (huh mikä nimi) sivuille: http://www.helsinki.fi/teol/ktel/

 

29.10. Mitä ovat shintolaisuuden pyhät asiat?

Shintolaisuudessa luonto on tärkeä asia ja monet luonnon paikat ovat pyhiä, tunnetuimpana ehkä Fuji-vuori. Pyhiä ovat myös temppeleiden alueet ja kotien esi-isille omistetut alttarit. Kamit eli jumalat ja henget ovat pyhiä. Varmasti muitakin pyhiä asioita on, mutta en osaa vastata tarkemmin - hyvä kysymys siis! Vilkaiskaa shintotemppeleiden kuvia Wikimedia Commonsista http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Shinto_shrines.

 

3.11. Voidaanko saatananpalvonta luokitella kultiksi?

Kuten muistatte, kultti-sanalla on useampia merkityksiä, mutta jos kultilla tarkoitetaan eristäytyvää lahkoa, niin kyllä saatananpalvonta varmaan siihen määritelmään sopii.

 

5.11. Mitä eroa on riitillä ja rituaalilla?

Arkisessa kielenkäytössä ei juuri mitään. Uskontotieteessä voidaan rituaalilla tarkoittaa laajempaa kokonaisuutta, josta yksittäinen riitti muodostaa osan. Voitaisiin esimerkiksi sanoa, että jumalanpalvelus on rituaali, jonka sisällä ehtoollinen on riitti.

 

13.11. Ovatko muiden uskontojen kirjat yhtä paksuja kuin Raamattu?

Jotkut ovat paljon paksumpiakin. Oppikirjassa taidettiin mainita buddhalaisuuden kirjallisuuden kokonaismääräksi puoli miljoonaa sivua! Siinä on tietysti kysymys siitä, että ei ole tarkkaan rajattu, mitkä tekstit ja millä kielellä kirjoitettuna ovat pyhiä kirjoja, vaan eri aikoina eri maissa on syntynyt lisää kirjallisuutta, jota on sitten ruvettu pitämään pyhänä. Raamatun suhteen tehtiin kaanonin eli kokoelman määrittely, jolloin se vakiintui tietyn kokoiseksi kirjaksi. Raamattua lyhyempi puolestaan on vaikkapa Koraani.

 

Voiko Raamattua tulkita ammattimaisesti omien kokemuksien ja mielipiteiden perusteella?

Hmm. En ole ihan varma, ymmärränkö tämän kysymyksen oikein, mutta yritän pohdiskella siitä jotain. Ammattimaisuus varmaan tarkoittaa sitä, että henkilö on jotenkin sen alan asiantuntija tai tekee sitä työkseen. Siksi ammattimaisuuteen raamatuntulkinnassa tarvitaan opiskelua ja asiantuntemusta Raamatun sisällöstä ja sen kirjoittamisen taustoista. Pelkkien mielipiteiden pohjalta ei voi olla ammattilainen. Ammattimaisuuteen kuuluu myös vastuuntuntoisuus: ei saa päästää suustaan tai kynästään tai tekstinkäsittelystään mitä sattuu, vaan pitää tutkiskella asiat tarkasti. Voiko ammattilainen sitten ollenkaan ottaa mukaan tulkintaan omia kokemuksiaan ja mielipiteitään? Luulen, että ne väkisinkin vaikuttavat jonkin verran asiaan; emmehän me ihmiset sille mitään mahda, että meillä on asioista näkemyksiä. Ammattilainen kuitenkin osaa tiedostaa tämän eikä anna mielipiteiden sotkea faktatietoa. Toisaalta joskus ehkä juuri kokemus ja mielipiteet pitääkin ottaa huomioon ja ne saattavat auttaa jonkin asian ymmärtämisessä.

 

Millä tunnilla mainituista raamatuntulkintatavoista on "vähiten kannattajia" ?

Vaikea sanoa, ehkä allegorinen tulkinta on "pois muodista". Siinähän siis raamatunkohdille kehitellään hengellisiä merkityksiä, jotka joskus ovat aika lailla irrallisia siitä, mikä tekstin alkuperäinen merkitys on.

 

22.11. Miten kaanoniin on valittu kirjat?

Uuden testamentin kohdalla valinnan tekivät kristillisten seurakuntien johtajat eli piispat, jotka kokoontuivat yhteisiin kokouksiin. Kirjojen valinnassa oli muutamia kriteereitä eli periaatteita, joilla kirjoja arvioitiin: 1. Kirjojen piti olla apostolisia. Se tarkoittaa, että niiden piti olla apostolien tai heidän oppilaidensa kirjoittamia ja siten sekä ajallisesti että sisällöllisesti mahdollisimman läheltä Jeesusta ja hänen opetuslapsiaan. Liian nuoret ja sisällöltään jotenkin poikkeavat kirjat eivät siis päässeet kaanoniin eli kokoelmaan. 2. Kirjojen piti olla myös laajalti käytössä eri seurakunnissa, siis yleisesti hyväksyttyjä kristittyjen piirissä. Pois jäivät kirjat, jotka eivät olleet yleisesti tunnettuja ja luotettavia.

 

Vanhan testamentin määrittelyn tekivät juutalaiset rabbit eli oppineet, mutta en suoraan ilman kirjallisuuden penkomista osaa kertoa asiasta tarkemmin eikä minulla ole juuri nyt aikaa paneutua tähän sinänsä hyvin mielenkiintoiseen asiaan. Sori.

Comments (0)

You don't have permission to comment on this page.