| 
  • If you are citizen of an European Union member nation, you may not use this service unless you are at least 16 years old.

  • Whenever you search in PBworks, Dokkio Sidebar (from the makers of PBworks) will run the same search in your Drive, Dropbox, OneDrive, Gmail, and Slack. Now you can find what you're looking for wherever it lives. Try Dokkio Sidebar for free.

View
 

UE2 Muistiinpanot

Page history last edited by Virpi Loikkanen 6 years, 9 months ago

Vanha aika (n. v. 1 - 500)

Kristillisen kirkon alkuvaiheet 

- helluntaita vietetään Pyhän Hengen saamisen muistopäivänä; päivää pidetään myös seurakunnan / kirkon "syntymäpäivänä" (n. v. 30)

- ensimmäinen seurakunta syntyi Jerusalemiin, mutta sanoma levisi nopeasti muuallekin Palestiinaan

- erityisesti Paavali teki lähetystyötä ulkomailla; ymmärrettiin, että sanoma Jeesuksesta kuuluu kaikille kansoille

* apostolien kokous teki asiasta päätöksen 40-luvulla; todettiin, että tullakseen kristityksi ihmisen ei tarvitse noudattaa esim. juutalaisia tapoja

* kristinusko sai alkunsa juutalaisena lahkona, mutta irtautui omaksi uskonnokseen viimeistään 100-luvulla

-  ihmiset levittivät sanomaa lähipiirissään; kauppiaat ja sotilaat veivät sitä kauemmaksikin

-  pyhänä kirjana käytettiin juutalaisten Tanakhia (meikäläisittäin puhutaan Vanhasta testamentista) tai sen kreikankielistä käännöstä Septuagintaa

-  aluksi seurakuntiin ei valittu johtajia, vaan ajateltiin, että Pyhä Henki antaa seurakunnan jäsenille erilaisia tehtäviä; yhteisöllisyys oli voimakasta

     - seurakunnissa jouduttiin ottamaan kantaa siihen, mikä on aito kristillinen opetus, sillä erilaisia harhaoppeja syntyi kristinuskon rinnalle, esim. gnostilaisuus

 

Lisätietoa gnostilaisuudesta: 

http://www.karikuula.com/91 Kari Kuula esittelee gnostilaisuutta

http://fi.wikipedia.org/wiki/Juudaksen_evankeliumi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Marian_evankeliumi

 http://fi.wikipedia.org/wiki/Gnostilaisuus

http://www.helsinki.fi/teol/pro/gnosti/gnostilaisuus/gnostilaisuuden_maaritelma.html

 

Ekumeeniset konsiilit eli jakamattoman kirkon aikana (ennen vuotta 1054) pidetyt kirkolliskokoukset

  1. Nikaia 325
  2. Konstantinopoli 381
  3. Efeso 431
  4. Khalkedon 451
  5. Konstantinopoli 553
  6. Konstantinopoli 680-681
  7. Nikaia 787

 

Miksi kristinusko levisi nopeasti vanhalla ajalla? 

1)     Kulttuurisyyt

-         hellenistinen kulttuuri oli luonut yhtenäisyyttä laajalle alueelle, esim. kreikan kieli oli muodostunut yleiskieleksi

-         tieverkosto oli laaja, ihmiset ja tavarat liikkuivat – kaupankäynti oli vilkasta

-         uudet aatteet levisivät helposti  

2)     Poliittiset syyt

-         vainojen ajan jälkeen 300-luvun alussa keisari Konstantinos alkoi suosia kristinuskoa, koska oli itsekin kristitty ja halusi myös kristinuskosta uuden valtiota yhdistävän tekijän

-         keisari Theodosios Suuri teki siitä pakollisen 300-luvun lopussa, joten uusia jäseniä tuli paljon yhdellä iskulla  

3)     Uskonnolliset syyt

            a)     kristinuskon ulkopuoliset

-  Rooman vanha uskonto rappeutui, syntyi tilaa idästä tuleville mysteeriuskonnoille ja kreikkalaisperäiselle filosofialle, mutta myös kristinuskolle

b) kristinuskoon liittyvät

-  Paavalin vaikutuksesta lähetystyötä alettiin tehdä ei-juutalaisten kansojen keskuudessa

-   kristinuskon sanoma teki vaikutuksen ihmisiin, esimerkiksi tasa-arvon sanoma vetosi naisiin ja yhteiskunnan alaluokkiin

-  jokainen kristitty teki lähetystyötä omassa lähipiirissään, esimerkiksi kauppiaat levittivät uskoa matkoillaan; apostolit olivat varsinaisia lähetystyöntekijöitä; myöhemmin munkit tekivät lähetystyötä (HUOM: miekkalähetys vasta keskiajalla)

-  kristittyjen keskinäinen rakkaus ja huolenpito ihmetytti ihmisiä, samoin se, että he huolehtivat myös niistä, jotka eivät kuuluneet seurakuntaan

-  kristityt eivät luopuneet uskostaan vainottuinakaan

 

Kirkolliset virat ja organisaatio vanhalla ajalla  

- aluksi ns. karismaattinen virka eli luotettiin Pyhän Hengen ohjaukseen, ei ollut vakiintuneita tehtäviä

- ajan mittaan tuli kuitenkin välttämättömäksi nimittää tiettyjä henkilöitä tiettyihin tehtäviin

- UT:ssa näkyy jo tämä organisoitumiskehitys: seurakuntiin valittiin

·  ”kaitsijoita” eli paimenia (kr. episkopos) eli johtajia => piispat

·  diakoneja, jotka avustivat piispoja mm. jumalanpalveluksissa ja huolehtivat vähäosaisista

·  vanhimpien neuvosto (presbyteerit)

- kun seurakunnat levisivät kaupungeista ympäröivälle maaseudulle, tuli piipasta laajan alueen kirkollinen johtaja, jonka alaisina toimi pappeja (lat. pastor = paimen) ja diakoneja

- vähitellen papeista tuli itsenäisten seurakuntien johtajia

- näin muotoutui ns. kolmisäikeinen virka: piispat, papit ja diakonit; näiden rinnalla toimi edelleen vanhimpien neuvostoja

- tärkeimpien kaupunkien piispat olivat erityisasemassa ja heitä sanottiin patriarkoiksi - vanhalla ajalla heitä olivat Konstantinopolin, Aleksandrian, Antiokian, Jerusalemin ja Rooman piispat

- Rooman piispaa alettiin ajan mittaan kutsua paaviksi

 

Kristinuskon suhde Rooman valtakuntaan

1. Alkuvaihe

     - aluksi kristityt olivat pieni ryhmä ”takamailla”, Rooma ei kiinnittänyt siihen huomiota, koska se miellettiin juutalaisuuteen kuuluvaksi alaryhmäksi

kristinusko kuitenkin rupesi kasvamaan nopeasti ja leviämään Rooman valtakunnan alueella

- toisaalta sitä mustamaalattiin ja kerrottiin kauhutarinoita esim. ihmissyönnistä

- Rooman suurta valtakuntaa oli vaikea pitää koossa ja vallanpitäjät käyttivät uskontoa yhtenäisyyttä luovana tekijänä => kaikille määrättiin velvollisuus palvoa keisaria eli käydä temppelissä uhraamassa keisarin suojelushengelle

- juutalaisilla oli erivapautus em. velvollisuudesta, ja aluksi se koski kristittyjäkin, mutta kun kävi ilmi, että kristinusko on oma erillinen ryhmänsä, erivapaus lakkasi

kristityt eivät tietenkään suostuneet keisarinpalvontaan ja siksi heitä ruvettiin pitämään epäluotettavina kansalaisina

- kristinusko levisi köyhien ihmisten ja orjien parissa vilkkaasti => vallanpitäjät pelkäsivät kapinoita ja levottomuuksia, saarnasihan kristinusko tasa-arvoa

 

2. Vainojen kausi

kristittyjä vainottiin Rooman valtakunnassa vuosina 64-311

ensimmäinen vainoaja oli keisari Nero, joka syytti kristittyjä Rooman kaupungin tulipalosta vuonna 64

seuraavien 250 vuoden aikana oli useita ankarien vainojen jaksoja riippuen siitä, miten eri hallitsijat ja paikalliset virkamiehet suhtautuivat kristittyihin

vainoista huolimatta (tai ehkä niiden vuoksi?) kristinusko levisi edelleen

 

3. Konstantinolainen käänne

keisari Konstantinos Suuri lopetti vainot tullessaan valtaan v.312  ja alkoi suosia kristinuskoa

kristinuskon opillinen kehitys ja Uuden testamentin lopullinen kokoonpano pääsivät vauhtiin, ruvettiin pitämään konsiileja eli kirkolliskokouksia

luostareita perustettiin

kirkkoja rakennettiin

300-luvun lopussa keisari Theodosios teki kristinuskosta valtakunnanuskonnon, mikä tarkoitti kahta asiaa: kaikkien oli pakko liittyä kristinuskoon ja keisarista tuli kirkon johtaja 

Opin muotoutuminen 

apostolien suullinen ja kirjallinen perinne => Uusi testamentti

- esiintyi erilaisia tulkintoja, joista osa määriteltiin harhaoppisiksi (esim. gnostilaiset ja montanolaiset)

apologeetat puolustivat kristinuskoa ja pyrkivät osoittamaan, että se on paras filosofia – esim. Justinos Marttyyri

tärkeimpiä kristillisiä opettajia sanottiin kirkkoisiksi, esim. Augustinus, Krysostomos ja Origenes

kirkkoäidit olivat esim. luostarien perustajia

opillisia keskusteluja käytiin konsiileissa eli kirkolliskokouksissa => seitsemän ekumeenista konsiilia 300-700-luvuilla (katso edeltä vuosiluvut ja paikat)

Nikean uskontunnustus kirjoitettiin kristillisen opin tiivistelmäksi

 

Yhteenveto kristinuskon kehityksestä vanhalla ajalla 

1.    Leviäminen

Kristinusko levisi vanhalla ajalla koko Rooman valtakunnan alueelle ja paikoitellen jopa sen rajojen ulkopuolelle. Esimerkiksi Etiopiassa ja Intiassa on tänäkin päivänä vanhalta ajalta periytyviä kristillisiä kirkkokuntia.

Syitä nopealle leviämiselle:

a)     ulkoiset edellytykset:

  • Pax Romana, roomalainen rauha
  • hyvät liikenneyhteydet ja vilkas kaupankäynti => ihmiset liikkuivat ja matkustivat
  • kaksi valtakieltä, joilla tuli toimeen lähes kaikkialla (kreikka ja latina)
  • uskonnollinen suvaitsevaisuus; Rooman vanha uskonto oli rappeutunut ja uudelle oli tilaa

b)     kristinuskon sisäinen vetovoima

  • usko yhteen, ihmisiä rakastavaan Jumalaan (monoteismi)
  • lupaus kuolemanjälkeisestä elämästä
  • tasa-arvon sanoma
  • kristittyjen keskinäinen huolenpito ja rakkaus, voimakas yhteisöllisyys
  • innokas lähetystyö; Jeesus sanoi: ”menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni…”
  • vaikka kristittyjä vainottiin, suurin osa ei luopunut uskostaan, ”marttyyrien veri oli siemen”

Vainojen ajan jälkeen kristinuskosta tuli ensin keisarin suosima ja myöhemmin pakollinen uskonto. Silloin kaikki Rooman valtakunnan asukkaat olivat ainakin muodollisesti kristittyjä. Kansainvaellukset muuttivat tilannetta Länsi-Euroopassa, kun Länsi-Rooman tuhoutuessa kristillinen alue pieneni. Se alkoi kuitenkin uudelleen kasvaa, kun germaaniheimot rupesivat kääntymään kristityiksi. Keskiajan alussa, 600-luvulla, islamin leviäminen vaikutti kristinuskon levinneisyyteen.

 

2.    Suhde Rooman valtakuntaan

Alkuaikojen kristityt odottivat Jeesuksen pikaista paluuta eivätkä siksi osallistuneet kovinkaan paljon yhteiskunnalliseen toimintaan. Kuitenkin lakeja noudatettiin sikäli, kun ne eivät olleet ristiriidassa kristillisyyden kanssa, ja hallitsijoiden puolesta rukoiltiin, koska Uusi testamentti kehottaa kunnioittamaan esivaltaa. Keisarinpalvontaan kristityt eivät kuitenkaan voineet suostua, ja tavallisesti he eivät myöskään ryhtyneet sotilaiksi.

 

Valtion näkökulmasta kristinusko oli aluksi liian pieni herättääkseen huomiota, ja sitä myös pidettiin yhtenä juutalaisuuden ryhmistä. Kun se kuitenkin nopeasti kasvoi ja alkoi irtautua juutalaisuudesta, sitä alettiin pitää valtiolle vaarallisena. Sehän levisi ensin naisten, orjien ja muiden yhteiskunnan vähäosaisten pariin ja julisti tasa-arvoa! Pitääkseen liitoksistaan hajoavan valtakunnan koossa keisarit alkoivat vaatia kaikilta asukkailta todistusta keisarin suojelushengelle osoitetuista uhreista. Kun kristityt eivät tähän suostuneet, heitä vainottiin. Vainot alkoivat Rooman palon aikaan v. 64 ja päättyivät keisari Konstantinoksen valtaannousuun v. 312. Eri aikoina vainot olivat erilaisia, mutta esim. 200-luvun puolivälissä kristillisyydestä seurasi kuolemanrangaistus.

 

300-luvulla kristinuskon asemassa tapahtui iso muutos, josta käytetään nimitystä konstantinolainen käänne. Legendan mukaan Konstantinos näki unessa Kristus-monogrammin ja kuuli äänen: ”Tässä merkissä olet voittava.” Aamulla hän teetti uuden lipun, voitti ratkaisevan taistelun toista vallantavoittelijaa vastaan ja pääsi keisariksi. Oli miten oli, Konstantinos alkoi suosia kristillisyyttä, rakennutti kirkkoja ja kutsui koolle ensimmäisen konsiilin eli kirkolliskokouksen Nikean kaupunkiin. Konstantinoksen äiti oli kristitty, ja hän itse otti kasteen kuolinvuoteellaan, mutta hän varmasti myös ymmärsi sen, että kristinuskoa ei voitu hävittää, joten siitä voi tulla uusi valtakuntaa koossapitävä voima.

 

Lopullinen suuri muutos kristinuskon asemassa tapahtui, kun keisari Theodosius teki siitä valtionuskonnon n. v. 390. Se merkitsi, että kaikkien oli kuuluttava kirkkoon ja että keisari oli kirkon johtaja. Tämä oli toisaalta tietysti hyvä asia, mutta toisaalta kristityiksi pakotetut ihmiset eivät olleet ainakaan aluksi aitoja kristittyjä, ja heidän mukanaan tuli monia uusia piirteitä kristillisyyteen; esimerkiksi monijumalaisuuden kannattajat omaksuivat helposti pyhimysten palvonnan entisten jumalien tilalle. Myös kirkon vallan kasvua kritisoitiin: valta ja omaisuuden karttuminen saattoivat nousta etusijalle hengellisten asioiden tilalle.

 

3.    Luostarit

 

4.    Raamattu

-         kertaa 1-kurssin kirjasta ja vihkosta

 

5.    Opin kehitys

Kristillisen opin perustana ovat Jeesuksen persoona, toiminta ja opetukset sekä se, miten opetuslapset edelleen tulkitsivat Jeesuksen opetuksia. Myös muut Raamatussa olevat asiat ovat vaikuttaneet kristinuskon sisältöön. Edelleen ensimmäisten vuosisatojen tärkeillä piispoilla eli kirkkoisillä oli vaikutusta kristilliseen opetukseen.

Tärkeiksi tapahtumiksi opin kannalta muodostuivat kirkolliskokoukset eli konsiilit. Ensimmäisen kutsui koolle keisari Konstantinos Nikean kaupunkiin v. 325. Osallistujina olivat seurakuntien johtajat eli piispat ja asialistalla oli mm. sen pohtiminen, mikä on aito kristillinen opetus Jumalan kolminaisuudesta. Toinen konsiili pidettiin Konstantinopolissa v. 381, kolmas Efesossa 431, neljäs Khalkedonissa 451, viides ja kuudes Konstantinopolissa 553 ja 680-681 ja seitsemäs Nikeassa 787. Näitä sanotaan ekumeenisiksi konsiileiksi, sillä ne on pidetty ennen kirkon jakautumista.

Opin sisällön kannalta tärkeiksi dokumenteiksi muodostuivat uskontunnustukset, joita on kolme: Apostolinen tunnustus, Nikean tunnustus ja Athanasioksen tunnustus. Tunnustusten avulla voitiin – ja voidaan yhä – määritellä, mitkä ryhmät kuuluvat kristinuskon piiriin.

  1. Apostolinen tunnustus

-         otettiin käyttöön ainakin jo 200-luvulla Rooman seurakunnan kastetunnustuksena, jonka kristinuskoon kääntyvät ihmiset lausuivat ääneen

-         rakentuu kolminaisuusopin pohjalle: ”Minä uskon Isään… Poikaan… Pyhään Henkeen…”

  1. Nikean tunnustus

-         laadittiin 300-luvulla Nikean ja Konstantinopolin konsiileissa

-         muistuttaa paljon Apostolista tunnustusta, mutta on hiukan laajempi

-         sisältää kolminaisuus- ja kaksiluonto-opin (= Kristus on samalla kertaa aidosti ihminen ja aidosti Jumala)

  1. Athanasioksen tunnustus

-         400-luvulta

-         laajempi kuin kaksi muuta tunnustusta

 

6.    Virat ja organisaatio

Aluksi seurakunnissa ajateltiin, että Pyhä Henki antaa kullekin seurakunnan jäsenelle erilaisia tehtäviä ja lahjoja, joten erityisiä virkoja tai organisaatiota ei tarvita. Vähitellen kuitenkin osoittautui tarpeelliseksi nimittää esimerkiksi johtajia eli paimenia tai kaitsijoita (tätä tarkoittavasta kreikan sanasta episkopos tulee suomen kielen sana piispa).  Diakonit toimivat kaitsijoiden apuna jumalanpalveluksissa ja huolehtivat vähäosaisista.  Monissa seurakunnissa valittiin myös ns. vanhimpien eli presbyteerien neuvosto, jonka jäsenet olivat luotettuja seurakunnan jäseniä. Kun seurakunnat laajenivat kaupungeista maaseudulle, tarvittiin piispoille apulaisia ja niin syntyi pastorin (latinaa: paimen) eli papin tehtävä ja piispoista tuli isomman alueen johtajia.

Kaitsijoiden tehtävänä oli erityisesti huolehtia jumalanpalvelusten ja kristillisten toimitusten sujumisesta ja seurakunnassa annettavan opetuksen sisällöstä, niin että se pysyi apostolisella linjalla. Näin kirkollisesta virasta tuli myös oikean opin takaaja. Apostolien ajasta asti seurakuntien eri tehtävissä olevat henkilöt siunattiin kätten päällepanemisen kautta, ja tämä tapa on jatkunut monissa kirkkokunnissa katkeamattomana ketjuna meidän päiviimme asti. Tätä kaksi tuhatta vuotta jatkunutta tehtävien ja siunauksen siirtämistä sanotaan apostoliseksi seuraannoksi tai suksessioksi (latinaksi successio apostolica).

 

7.    Jumalanpalvelus ja kirkkovuosi

Koska ensimmäiset kristityt tulivat juutalaisuuden piiristä, saatiin kokoontumisiin malli synagogajumalanpalveluksista. Aluksi kokoontumiset olivat epämuodollisia, mutta vähitellen kaava vakiintui. Uutta kristillistä ainesta olivat erityisesti uskontunnustuksen lausuminen ja sakramentit kaste ja ehtoollinen. Kun seurakunnat kasvoivat, tarvittiin erityisiä jumalanpalveluspaikkoja, ja niin kirkkoja alettiinkin rakentaa paljon vainojen jälkeen 300-luvulla.

Ensimmäinen kristillinen juhla oli viikoittainen kokoontuminen sunnuntaisin, ylösnousemuksen päivänä. Luonnollisesti ylösnousemus oli myös ensimmäisen vuotuisjuhlan, pääsiäisen, aihe. Vähitellen pääsiäisen ympärille kehittyi laaja juhlakausi, joka alkaa paastoon laskeutumisesta laskiaisena ja jatkuu palmusunnuntain, kiirastorstain, pitkäperjantain ja pääsiäisen kautta helatorstaihin eli Kristuksen taivaaseenastumisen juhlaan. Pääsiäisjaksoon kuuluu vielä helluntai, Pyhän Hengen juhla. Joulunvietto vakiintui 300-luvulla ja siihenkin syntyi adventtiajasta loppiaiseen kestävä juhlakausi. 1. adventista alkavaa ja tuomiosunnuntaihin päättyvää koko vuoden kestävää kirkollisten juhlien kalenteria sanotaan kirkkovuodeksi. Roomalaiskatolisessa ja ortodoksisessa kirkkovuodessa on myös runsaasti pyhille ihmisille omistettuja muistopäiviä. Luterilaisuudessa pyhimyspäiviä karsittiin ja jäljellä on vain muutamia Raamatun henkilöille omistettuja nimikkopäiviä. Pyhimyskalenterista on sittemmin kehittynyt nimipäiväkalenteri.

Kristillinen kirkkovuosi.ppt 

 

Keskiaika  (n. v. 500-1500)

Varhaiskeskiaika

1. Kristinuskon leviäminen

- Rooman valtakunta jakautui v. 395

- kansainvaellukset => Länsi-Rooma kukistui v. 476

- kristinuskon kannattajamäärä lähti uuteen kasvuun, kun germaanit kääntyivät kristityiksi

- munkit tekivät lähetystyötä

- miekkalähetys

- idässä kristinusko levisi slaavien pariin

- 600-luvulta alkaen islam valloitti perinteisiä kristillisiä alueita Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa

 

2. Opin kehitys

- pyhimyskultti kehittyy

- paavin arvovalta kasvaa

- kiirastulioppi syntyy

- jumalanpalvelus kehittyy, esim. gregoriaaninen kirkkolaulu 

 

 3. Kirkon jakautuminen

= kristinusko jakautuu ortodoksiseen ja roomalaiskatoliseen kirkkoon v. 1054

- syitä:

a) poliittiset syyt

· erilainen valtiollinen tilanne idässä ja lännessä, idässä Itä-Rooma ja keisarin halu pysyä kirkon johtajana, lännessä Rooman paavin kasvava valta

· myös Konstantinopolin patriarkka tavoitteli valtaa

b)  kulttuuriset syyt

· kieliero: kreikka ja latina

· erot esim. arkkitehtuurissa ja musiikissa

· lännessä järkeä ja käytännöllisyyttä korostava ajattelu, idässä filosofiaa ja mystiikkaa

c) uskonnolliset syyt

· erot luostarielämässä

· opilliset erot:

· lännessä tiukempi selibaattivaatimus papeille

· tärkeimpänä filioque-kiista: länsi lisäsi uskontunnustukseen Pyhää Henkeä koskevat sanat ”ja Pojasta"

=> molemminpuoliset pannajulistukset

- kirkkojen ero muodostui pysyväksi, kun lännen ristiretkeläiset hyökkäsivät Konstantinopoliin v. 1204 ja tuhosivat sen perusteellisesti

- pannajulistukset purettiin 1960-luvulla

 

 Sydänkeskiaika 

- kerjäläisveljistöt: fransiskaanit ja dominikaanit perustettiin n. 1100; perustajat Franciscus ja Dominicus

-  köyhyysihanne + laupeudentyö, opetustyö ja lähetystyö

-   naisille esim. klarissalaisjärjestö, perustaja Clara

-   tarjosivat kanavan ihmisten hengellisen kaipuun toteuttamiselle (vastapaino harhaoppisille liikkeille)

-  dokumentteja keskiajalta: LeRoy LaDurie: Montaillou, ranskalainen kylä, Carlo Ginzburg; Juusto ja madot

     - uskonto vaikutti ihmisen koko elämään, ei ollut erikseen hengellisiä asioita ja muita asioita

      - kirkon asema oli samantapainen kuin valtion asema nykyisin

      - miten uskonto näkyi?

       * jumalanpalvelus eli messu päivittäin

       * sakramentit (kaste, ehtoollinen, konfirmaatio, rippi, avioliitto, pappeus, sairaan voitelu) ja muut pyhät toimitukset rytmittivät elämää

       * verot, maksut, aneet

       * pyhimysten kunnioittaminen, pyhäinjäännökset ja pyhiinvaellukset

       * luostarit

       * kalenteri ja viikkorytmi, juhlat ja paastot

       * koulut

       * taide: kuvat, musiikki, näytelmät

       * moraalin opetus sekä muutamat keskeiset asiat kristinuskossa (esim. rukoukset: Isä meidän, Ave Maria) 

 

  Ristiretket 

-  n. vuosina 1100-1300

-           kolmenlaisia:

·   sotaretket islamilaisten ajamiseksi pois Pyhältä maalta

·    retket Euroopassa harhaoppisia ja islamilaisia vastaan (myös juutalaisia vastaan)

·    Pohjolan retket viimeisten pakanallisten alueitten valloittamiseksi (esim. Suomi)

-           seurauksia:

·   paavin arvovallan lasku

·    kristinuskon ja islamin ristiriita

·     uusia kristillisiä alueita, esim. Suomi

·     kulttuurivaikutteiden leviäminen, esim. sotataito, matematiikka, lääketiede, tähtitiede, filosofia…

·     idän ja lännen kirkkojen ero pysyväksi (<= Konstantinopolin hävitys v. 1204)

 

 Yliopistot ja skolastiikka 

-           ensimmäiset yliopistot perustettiin 1100-luvulla, esim. Pariisi, Bologna

-           tiedekuntina olivat teologia, lääketiede ja oikeustiede

-           skolastiikka oli keskiajan huipputiedettä, jossa teologiaa pohdittiin filosofiaa apuna käyttäen

-           Tuomas Akvinolainen huomattavin 1200-luvun teologi, teoksia mm. Summa Theologiae

-      yliopistojen syntyyn ja tieteen kukoistukseen vaikutti se, että unohtuneita antiikin teoksia (esim. Aristoteles) saatiin uudelleen käyttöön Euroopassa arabialaisina käännöksinä

    

Paavius

-    perustelut room. kat. kirkossa:

  • Jeesuksen Pietarille antama erityisasema periytyy Rooman piispoille eli paaveille
  • Rooman asema ”maailman pääkaupunkina”
  • keisari Konstantinoksen asiakirja, jossa hän lupasi paaville vallan myös kristikunnan itäosissa – oli kuitenkin väärennös

-    paavi on roomalaiskatolisen kirkon johtaja ja Rooman kaupungin piispa

-    myös Vatikaanin valtionjohtaja

-    Rooman piispojen valta kasvoi vähitellen keskiajan kuluessa ja huipentui ristiretkiaikana 1200-luvulla, jolloin julistettiin, että paavi on Kristuksen sijainen maan päällä

-    paavin opetetaan olevan erehtymätön uskoa ja oppia koskevissa ”ex cathedra” –lausunnoissa (joita on vähän)

-    nykyinen paavi on Franciscus, alkuperäiseltä nimeltään Jose Maria Bergoglio; hän on argentiinalainen, mutta italialaista sukua

 

1500-luku: Uskonpuhdistus eli reformaatio

Taustaa:

- uskonnollisia ilmiöitä

  • paaviuden rappio ja katolisen kirkon ongelmalliset opetukset ja käytännöt myöhäiskeskiajalla 

- kulttuuriset tekijät

  • kirjapainotaito
  • löytöretket avarsivat maailmankuvaa
  • humanismissa ja renessanssissa ihailtiin antiikin aikaa ja arvostettiin ihmisen yksilöllisyyttä

- poliittis-yhteiskunnalliset seikat

  • kansallisvaltioiden synty
  • Saksan hajanainen valtiollinen tilanne = runsaasti pikkuvaltioita, joista osa halusi irti paavin ja keisarin talutusnuorasta => kannattivat uskonpuhdistusta

- taloudelliset ilmiöt

  • anekauppa ja muut väärinkäytökset, kuten piispanvirkojen ostaminen 
  • mahdollisuus siirtää kirkon varoja valtiolle

 

Uskonpuhdistus Saksassa

-  uskonpuhdistuksen alku: v. 1517 Lutherin 95 teesiä anekauppaa vastaan; sen jälkeen runsaasti julkaistuja tekstejä

-  Luther julistettiin pannaan ja valtakunnankiroukseen, mutta uskonpuhdistus eteni vauhdilla

- Augsburgin valtiopäivillä v. 1530 julkaistiin ns. Augsburgin tunnustus, jonka kannattajia ruvettiin sanomaan protestanteiksi

ð uskonsotien kausi, joka päättyi v. 1555 Augsburgin uskonrauhaan: ”Kenen maa, sen uskonto.”

- 1580 julkaistiin luterilaisten tunnustuskirjojen kokoelma (sis. mm. Augsburgin tunnustuksen ja katekismukset) => uskonpuhdistuskausi päättyy

 

Lutherin periaatteet

  1. sisältöperiaate eli uskonvanhurskauden periaate: ihminen pelastuu Jumalan armosta, uskon kautta, Jeesuksen tähden
  • luostarielämä
  • aneet (asiakirja, jolla ihmiset luulivat ostavansa syntejä anteeksi)
  • pyhimysten kunnioitus ja pyhiinvaellukset

 

2. muotoperiaate eli raamattuperiaate: Raamattu on uskon ja elämän ylin ohje

  • sakramenttioppi
  • pappien selibaatti
  • kiirastulioppi

 

3. yleisen pappeuden periaate: jokainen kristitty voi lähestyä Jumalaa, lukea Raamattua ja pohdiskella uskonasioita

  • kansankielinen jumalanpalvelus, jossa saarna on tärkeä; virsilaulu
  • kansanopetus: uskonasiat ja lukutaito
  • Raamatun kääntäminen kansankielelle; hengellinen kirjallisuus

 

 

4. regimenttioppi: Jumala huolehtii maailmasta kahdella tavalla, toisaalta ihmisten ajallisesta hyvinvoinnista maallisen yhteiskunnan kautta, toisaalta hengellisistä asioista ja pelastuksesta kirkon kautta => kirkolla ja valtiolla on kummallakin oma toimialueensa

* paavin valta ja kirkon maallinen valta

          * paavin väitetty erehtymättömyys

 

Millä tavoin Luther muutti sakramenttioppia? 

- room. kat. kirkko: 7 sakramenttia (kaste, ehtoollinen, konfirmaatio eli vahvistuksen sakramentti, rippi, avioliitto, pappeus, sairaan voitelu)

- Luther: kaste ja ehtoollinen, koska niissä on mukana Jumalan sana eli Uudessa testamentissa oleva Jeesuksen käsky + näkyvä aine

Radikaaliuskonpuhdistus

-           ei yhtenäinen liike, vaan useita johtajia ja ryhmiä eri maissa

-           hylkäsivät sekä kirkon että valtion auktoriteetin

-           usein vainottuja

-           ottivat käyttöön aikuiskasteen, ns. uudestikastajat eli anabaptistit

-           tavoittelivat tosiuskovaisten yhteisöjä

-           Thomas Müntzer johti talonpoikaiskapinaa 1520-luvulla Saksassa 

 

Sveitsin uskonpuhdistus

-  Ulrich Zwingli oli monissa asioissa jyrkempi kuin Luther

-  Raamattu ymmärrettiin ohjekirjaksi => kirkkorakennukset ja jumalanpalvelukset riisuttiin kaikesta ”turhasta”

- ehtoolliskäsitys poikkesi luterilaisesta

  • reformoidut: Kristus on vain vertauskuvallisesti läsnä ehtoollisessa
  • Luther: Kristus on todella läsnä ehtoollisen leivässä ja viinissä (reaalipreesenssi)
  • roomalaiskatoliset (+ ortodoksit): transsubstantiaatio = leipä ja viini muuttuvat ehtoollisessa olemukseltaan Kristuksen ruumiiksi ja vereksi

- osa reformoiduista hylkäsi piispanviran => seurakuntia johtivat vanhinten neuvostot eli presbyteerit

- Zwinglin jälkeen johtajaksi Jean Calvin => Geneven teokratia

- predestinaatio-oppi: Jumala on etukäteen määrännyt ihmiset joko taivaaseen tai kadotukseen

- Max Weber: kapitalismin synty johtuu em. opista

 

Reformaatio Englannissa 

-  Henrik VIII julistautui kirkon johtajaksi, myönsi itselleen avioeron, lakkautti luostarit  ja otti kirkon omaisuuden valtiolle

-  piispa Thomas Cranmer oli enemmän perillä reformaation sisällöstä => julkaisi rukouskirjan The Book of Common Prayer, joka on edelleen käytössä

-  Raamattu käännettiin englanniksi

-  Edvard VI edisti uskonpuhdistusta, mutta kuoli nuorena

-  Maria I (lisänimeltäänVerinen) yritti palauttaa katolilaisuuden

-  Elisabet I vakiinnutti anglikaanikirkon Englannin valtionkirkoksi

-  anglikaanisuus säilytti katolilaista perinnettä, mm. näyttävät jumalanpalvelukset, mutta opetus muistuttaa muuten luterilaisuutta

-  puritaaninen liike piti anglikaanisuutta liian maltillisena ja sai vaikutteita kalvinismista => siirtolaisuus Amerikkaan

-  Yhdysvaltojen ja Skotlannin anglikaaneja kutsutaan episkopaaleiksi (tulee kreikan sanasta episkopos, piispa)

 

 

Vastauskonpuhdistus

-  roomalaiskatolinen kirkko ryhtyi vastatoimiin uskonpuhdistuksen vuoksi

  • uskonsodat eri maissa 
  • Trenton konsiili, joka lakkautti aneanekaupan, mutta vahvisti muuten perinteisen katolilaisen opin 
  • lähetystyö kaukomaille, erityisesti Väli- ja Etelä-Amerikka + eräät Aasian maat, kuten Filippiinit
  • jesuiittaveljistö perustettiin toimimaan suoraan paavin alaisuudessa katolisen kirkon puolustamiseksi
  • inkvisitio = roomalaiskatolisen kirkon virasto, jonka tehtävänä oli etsiä ja kuulustella kirkon vihollisia ja harhaoppisia, kuten protestantteja, juutalaisia, noitia; ei oikeutta tuomioiden täytäntöönpanoon; lakkautettiin 1800-luvun alussa

 

Puhdasoppisuus: 1600-luku

  • edellisellä vuosisadalla puhdistettu usko pyrittiin pitämään puhtaana

  • sekä protestantit että katolilaiset suhtautuivat epäluuloisesti toisiinsa

  • noitavainot

  • kirkkokuri

  • 30-vuotinen sota – osittain uskonsota

  • kansanopetus: lukutaito ja kristinoppi, elämäntavat

  • Turun yliopisto v. 1640 (nykyinen Helsingin yliopisto)

 

Valistuksen aika: 1700-luku

- 1600-luvulta alkaen käsitys tiedosta ja sen hankkimisesta muuttui => nykyaikainen tiede alkoi kehittyä => sovellukset eli keksinnöt => teollistuminen alkoi

- valistusfilosofit korostivat järkeä ja hyötyä

- tavoitteena valistunut ihminen

ð uskontoakin tarkasteltiin järjen ja hyödyn näkökulmasta

ð kirkkokritiikki, joka kohdistui erit. room.kat. kirkkoon, esimerkkinä Ranskan vallankumouksen (v. 1789) kirkonvastaisuus

- protestanttisissa maissa syntyi ns. valistusteologia = uskonnollisuus sopeutettiin valistusajatteluun, korostettiin moraaliopetusta ja pyrittiin selittämään esim. Raamatun tapahtumat järjellä

- alettiin vaatia oikeuksia ihmisille, esim. uskonnonvapautta

  

Pietismi: 1700-luvun herätysliike

- pietas (lat.) = hurskaus

- pietismi kritisoi kirkkoa toisista syistä kuin valistus: arvosteltiin ”nimikristillisyyttä” ja ulkonaisia muotomenoja

- korostettiin sydämen uskoa ja aitoa hengellisyyttä

ð                         herätysliike (= kirkon sisällä toimiva ryhmä, jolla on omia erityiskorostuksia)

- muita korostuksia: Raamatun tärkeys, uskon näkyminen elämäntavoissa, jonkinlainen kulttuurikielteisyys (epäluulo maallisia huvituksia kohtaan), maallikkohurskaus = kaikilla kristityillä on oikeus yhteisissä kokoontumisissa puhua ja tulkita Raamattua; uskovien pienpiirit (konventikkelit)

- sai alkunsa 1675 Philipp Jacob Spenerin kirjasta Pia desideria, Hurskaita toiveita

- muita johtajia August Hermann Francke, joka perusti Halleen suuren kristillisen keskuksen, jossa mm. koulutettiin lähetystyöntekijöitä

- kreivi Nikolaus Ludvig von Zinzendorf perusti Herrnhut-nimiselle maatilalleen pietistisen yhteisön => herrnhutilaisuus; yhteisö toimi turvapaikkana uskonsa tähden vainotuille

- 1700-luvulla Englannissa syntyi metodismi, jolla oli samantapaisia korostuksia kuin Saksan pietismillä; perustajat Charles ja John Wesley

- Suomeen pietismi tuli 1700-luvulla, vaikutti voimakkaasti 1800-luvun herätysliikkeissä, jotka toimivat edelleen

=> lestadiolaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja rukoilevaisuus + 1900-luvulla syntynyt ns. viides herätysliike, jonka piiriin kuuluu useita yhdistyksiä

 

Uskonto 1800- ja 1900-luvuilla

1800-luku

Miten Ranskan vallankumous suhtautui uskontoon?

  • papisto oli toinen ylemmistä säädyistä, joita vastaan porvaristo nousi

  • pappeja ja sääntökuntien jäseniä surmattiin

  • tasavalta pyrittiin rakentamaan uskonnottomaksi, mutta kansa ei ollut asiaan tyytyväinen

  • Napoleon solmi paavin kanssa sopimuksen => uskonnon aseman palauttaminen alkoi

 

Miten teollistuminen ja kaupungistuminen vaikuttivat uskontoon?

  • monien ihmisten suhteet seurakuntaan katkesivat kaupunkiin muuton yhteydessä

  • kaupunkien ja työpaikkojen huonot olosuhteet olivat haaste

  • kirkot eivät riittävästi tehneet työtä olosuhteiden parantamiseksi, vaikka ihmisiä pyrittiinkin auttamaan

 

Mitkä ovat pelastusarmeijan toiminnan keskeiset ideat?

  • Soup, Soap and Salvation”

  • ihmisiä on autettava ensin, sitten voidaan puhua heille Jumalasta

  • armeijan mallin mukainen organisaatio

  • ei ole kaikissa maissa järjestäytynyt erilliseksi uskontokunnaksi, mutta on selvästi uskonnollinen liike

 

Millainen oli marxilaisuuden ja kristinuskon suhde?

  • marxilaisuuden mukaan tuotantovälineiden, kuten tehtaiden ja maatilojen, tuli olla työtä tekevien ihmisten hallussa, ei suuromistajien => taloudellinen tasa-arvo ja kommunistinen yhteiskunta, jossa kaikki asiat olisivat hyvin

  • Marxin mukaan ”uskonto on kansan oopiumia”

  • työväestö eri maissa omaksui marxilaisia ajatuksia ja sen myötä uskonnonvastaisuutta

  • kirkot tunsivat epäluuloa marxilaisuutta kohtaan

 

Miten liberalismi vaikutti uskontoon ja kirkkoihin?

  • liberalismi = aate, jossa vaaditaan yksilölle suurempaa vapautta

  • ei ottanut oikeastaan kantaa uskontoon muuten kuin vaatimalla uskonnonvapautta

  • liberaali teologia kyseenalaisti Raamatun erityislaatuisuuden ja jumalallisuuden ja kirkon perinteisen opin

  • ns. luonnollisessa teologiassa pyrittiin Jumalan olemassaolon todistamiseen luonnon avulla

 

Miksi darvinismi koettiin uhkaksi kristinuskolle (tai ainakin jotkut kokivat)?

  • luonnollisen teologian näkökulma tuli kyseenalaiseksi

  • usko luomiskertomukseen kirjaimellisena totuutena kyseenalaistettiin

  • ihmisen erityisasema luonnossa kyseenalaiseksi

 

Millä tavalla nationalismi suhtautui uskontoon?

  • uskontoa käytettiin kansallisen yhtenäisyyden ja yhteishengen luomiseen esim. kansallisia juhlapäiviä vietettiin kirkollisin menoin

 

Millaisia olivat protestanttiset herätysliikkeet?

  • korostivat henkilökohtaista uskoa ja säädyllistä elämäntapaa

  • maallikkoaktiivisuus

 

Millaista oli katolinen kansanhurskaus?

  • pyhimysten, erityisesti neitsyt Marian, kunnioitus oli tärkeää

  • sääntökuntiin (siis luostarijärjestöihin ja muihin järjestöihin) paljon uusia jäseniä

 

Mitkä syyt vaikuttivat siihen, että 1800-luku oli vilkkaan lähetystyön aikaa?

  • parantuneet liikenneyhteydet

  • siirtomaapolitiikka

  • romanttinen kaukomaiden ihannointi

  • herätysliikkeet protestanttisissa maissa

  • katolisten sääntökuntien elpyminen

 

Millaista yhteyttä kristittyjen välille rakennettiin vuosisatojen vaihteessa?

  • Edinburghin maailmanlähetyskonferenssi v. 1910

  • ekumenia eli liike, joka pyrkii rauhaan, sovintoon ja ykseyteen kirkkojen välillä, saa alkunsa

 

1900-luku 

Kuvaile kirkollista tilannetta Saksassa kansallissosialismin aikana.

 

Kuvaile uskonnon asemaa Neuvostoliitossa.

  • uskontojen toimintaa rajoitettiin

  • uskovaisiksi tunnustautuneita vainottiin

  • valtio pyrki käyttämään ortodoksista kirkkoa hyväkseen ihmisten kontrolloimisessa 

 

Millaisia kysymyksiä kirkko joutui pohtimaan sodan jälkeen?

  • esim. kysymys esivallan tottelemisesta

  • anteeksipyyntö natsien myötäilemisestä Saksassa

  • ortodoksikirkon asema parani hiukan Neuvostoliitossa

 

Millainen oli kirkon asema kylmän sodan aikana?

  • uskonto joutui politiikan välineeksi, aseeksi kommunisminvastaiseen taisteluun

 

Millä tavalla Vatikaanin II konsiili muutti roomalaiskatolista kirkkoa?

      * suhteet muihin kirkkokuntiin ja ekumeniaan paranivat

  • jumalanpalvelusta uudistettiin (kansankielisyys, pappiskeskeisyyden vähentäminen, ehtoollisen jakaminen molemmissa muodoissaan)

 

 Mitä tarkoitetaan vapautuksen teologialla?

  • latinalaisessa Amerikassa syntynyt ajattelu- ja raamatuntulkintatapa, jossa korostetaan köyhien ja sorrettujen oikeuksia

 

Millaisiin asioihin roomalaiskatolinen kirkko on joutunut ottamaan kantaa nykyaikana?

  • politiikka, esim. kommunismi

  • eettiset kysymykset, kuten abortti, eutanasia

  • vapautuksen teologia ja köyhyyden ongelma

  • sisäiset ongelmat, kuten pedofilia 

 

Millainen vuosisata oli 1900-luku?

1. Politiikka

-   runsaasti pieniä sotia ja konflikteja, kaksi suurta maailmansotaa, kaksi suurta sotaa Aasiassa (Korea ja Vietnam)

-   vahvoja ideologioita: kommunismi ja kansallissosialismi / fasismi + näiden pohjalle rakennetut valtiot, myös niiden romahtaminen

-   kapitalismi kolmantena ideologiana

-   kylmä sota eli länsimaiden ja kommunismin vastakkainasettelu, sotilaalliset järjestöt kuten NATO ja Varsovan liitto

-   siirtomaiden itsenäistyminen

-   suuret kansainväliset järjestöt, kuten YK

-   Euroopan unioni

2. Talous

-   valtava talouskasvu länsimaissa

-   maailman jakautuminen rikkaisiin ja köyhiin maihin; köyhien maiden auttaminen (joka ei ole tuottanut toivottua tulosta); nälänhätä

-   globalisoituminen ja kansainvälisen kaupan kasvu

-   turismi

-   kansainvälinen rikollisuus (mm. asekauppa, huumekauppa, ihmiskauppa)

-   öljy

3. Tiede ja teknologia

-   tieteen kehitys (esim. lääketiede, ydinfysiikka, aivotutkimus) ja monien uusien tieteenalojen syntyminen, esim. biotieteet

-   teknologian kiihtyvä kehitys, esim. liikennevälineet, avaruusteknologia, media, viihdeteknologia, aseteknologia

-   uusien energiamuotojen kehittäminen

-   Internet ja informaatiotulva

4. Luonto ja väestö

-   kiihtyvä väestönkasvu, eliniän piteneminen länsimaissa

-   kaupungistuminen

-   alkuperäiskansojen väheneminen

-   koulutustason nousu

-   luonnonvarojen kuluminen, saastuminen ja ilmastonmuutos

-   tehomaatalous

-   sairauksien globalisaatio; AIDS, syöpä, elintasosairaudet

-   vapaa-aika

5. Aatteet ja ihmisoikeudet

-   demokratian laajeneminen, esim. äänioikeus

-   muut ihmisoikeudet, YK ja sen ihmisoikeusjulistus,

 -   rotuerottelun kumoaminen monissa maissa, tasa-arvon paraneminen

-   kansainvälinen rauhantyö

-   vahvoista ideologioista talouden ylivaltaan?

6. Kirkot / uskonnot

-   kristittyjä 1/3 maailman väestöstä, painopiste kolmannessa maailmassa

-   helluntailiike syntyi 1900-luvun alussa, on maailman nopeimmin kasvava kristillinen liike yhdessä muiden karismaattisten liikkeiden kanssa

-   Vatikaanivaltion perustaminen 1929 (Kirkkovaltio oli lakkautunut Italian yhdistyessä)

-   Vatikaanin II konsiili 1963-65 uudisti katolista kirkkoa

-   ekumenia = kirkkojen pyrkimykset sovintoon ja yhteistyöhön; Kirkkojen maailmanneuvosto, Luterilainen maailmanliitto

-   uskontojen välinen dialogi, maailmanetiikka

-   uususkontoja syntyy

-   alkuperäisuskonnot pienenvät

-   uskonnonvapauden edistyminen (ei kaikkialla, 2000-luvulla huonontunut)

-   sekularisaatio länsimaissa

-   1900-luvun lopussa ja 2000-luvulla uskontojen uusi nousu (erityisesti islam)

-   uskonnollisuuden muutos: individualismi eli yksilöllisyys, eklektismi eli valikoidaan uskonnollisista asioista itseä miellyttävät

-   toisaalta konservatiivisen, fundamentalistisen uskonnollisuuden nousu 

7. Taide ja kulttuuri

-   esittävästä abstraktiin

-   moderni taide – uudet taidemuodot, media levittää

-   viihde

-   globalisaatio

-   kulttuurien sekoittuminen

  

Kristillisten kirkkojen erityispiirteet

 Ortodoksinen kirkko

- liturgia ja sakramentit (eli mysteerit) keskeisiä hengellisessä elämässä

- seitsemän sakramenttia

- katsoo säilyttävänsä alkukirkon perinnettä, esim. pitää tärkeinä seitsemän ekumeenisen konsiilin päätöksiä

- pääsiäinen on tärkein juhla

- jumalanpalvelus eli liturgia on rikas elämys kaikille aisteille

- pyhien kunnioittaminen ja luostarit tärkeitä asioita

 

Roomalaiskatolinen kirkko

- paavi johtaa koko maailmanlaajaa kirkkoa

- seitsemän sakramenttia

- kirkkokunnan kehitykseen ovat vaikuttaneet myöhempien konsiilien ja paavien päätökset

- pyhimysten kunnioittaminen

- kiirastulioppi

- luostarit

 

Protestanttiset kirkot

a)    1500-luvulla perustetut (luterilaiset, reformoidut, anglikaanit)

- sakramentteja kaksi

- pelastuskäsitys: armon korostaminen

- luostareita hyvin vähän tai ei ollenkaan; ei pyhimyksiä

- hyvät teot ovat uskon seurausta

- luterilaisuus: yhteiskunnallisten ja kirkollisten asioiden erottaminen toisistaan

b)   vapaat suunnat

- Suomessa: helluntaiseurakunta, vapaakirkko, baptistit, metodistit, pelastusarmeija ja adventtikirkko

- nimitys ”vapaa” viittaa siihen, että ko. ryhmien lainsäädännölliset siteet valtioon ovat vähäisemmät kuin kansankirkkojen

- sakramentteja yleensä kaksi, kaste ja ehtoollinen (jotkut ryhmät eivät käytä sakramentti-sanaa)

- korostuksia:

* henkilökohtainen uskonratkaisu ja uskon kokemukset

* Raamatun arvovallan korostaminen ja pyrkimys sen kirjaimelliseen tulkintaan

* perinteiset arvot ja moraalin korostaminen

* uskovien kaste (= ei kasteta pikkulapsia: ensin on uskoontulo ja sitten kaste), upotuskaste

* käsitys seurakunnasta uskoontulleiden yhteisönä

* armolahjat (karismat) eli sairaiden parantaminen rukouksella, profetoiminen, kielilläpuhuminen eli glossolalia

* aktiivisuus evankeliumin levittämisessä

 

  

Ortodoksisen kirkon historiaa

- ortodoksinen kirkko on jatkoa kristillisyyden itäiselle muodolle <= juuret varhaisessa kristillisyydessä

- nimi "ortodoksinen" tarkoittaa oikeauskoista ja viittaa ortodoksien käsitykseen, että he säilyttävät alkuperäisen kristillisyyden perinnettä <= seitsemän ekumeenisen konsiilin päätökset ovat kunniassa

- ns. orientaaliset ortodoksit

- erillinen ortodoksinen kirkkokunta syntyi kirkon jakautuessa v. 1054

- kristillisyyden itäinen muoto levisi Bysantista kohti pohjoista, ensin Balkanille ja sitten nykyisen Venäjän alueelle

 

 

...keskeneräinen 

 

Kysymyksiä ortodoksisesta kirkosta:

1. Tiivistä ortodoksisen kirkon historia muutamaan ranskalaiseen viivaan.

2. Piirrä ja selitä venäläinen risti.

3. Miten uniaatit eroavat muista ortodokseista?

4. Kuvaile ortodoksista liturgiaa.

5. Millä tavalla ortodoksinen kirkkorakennus poikkeaa luterilaisesta?

6. Miksi luostarit ovat tärkeitä ortodokseille?

7. Kerro ikoneista

8. Mihin ortodoksinen oppi perustuu?

9. Vertaa ortodoksisia sakramentteja katolisen ja luterilaisen kirkon sakramentteihin. Tee vaikka taulukko!

Comments (0)

You don't have permission to comment on this page.