Hyödyllisiä linkkejä:

http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi1/index.html Opetushallituksen etälukiokurssi

 

http://personal.inet.fi/koti/rossi/ue1m.html opettaja Jyrki Rossin muistiinpanot UE1-kurssiin

 

 

Kappale 1: Uskonnon erityispiirteet 

 

Maailmankuva ja maailmankatsomus  

- maailmankuva on ihmisen tietopohjainen käsitys maailmasta 

- tiedon lisäksi maailmankuvassa on aina myös luuloja 

- maailmankatsomus vaikuttaa maailmankuvaan 

- maailmankatsomus on ihmisen kokonaisvaltainen tapa tarkastella maailmaa ja arvottaa sen asioita (arvottaminen = asioiden arvon arvioiminen ja tärkeysjärjestykseen asettaminen) 

- maailmankatsomus tarvitsee rakennusaineekseen maailmankuvan eli tietoja 

- maailmankatsomukseen kuuluu siis mielipiteitä, näkemyksiä, aatteita, ideologioita, uskontoa ja etiikkaa (etiikka = käsitys oikeasta ja väärästä)

 

Kuuntele Ilkka Niiniluodon haastattelu YLE:n Elävästä arkistosta:

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/maailmankuva_ja_maailmankatsomus_28799.html#media=28800 

 

Kotitehtävä: 

1. Kirjoita vähintään muutama virke otsikolla "Minun maailmankatsomukseni". Siis: Millainen maailma mielestäsi on? Mikä on tärkeää elämässä ja maailmassa? Mitä elämä on? Mikä on sen tarkoitus? Mikä on hyvää ja mikä pahaa? Mihin uskot? Mihin et usko? Ynnä muuta sellaista.

2. Pohdi, mitkä asiat ja ketkä ihmiset ovat vaikuttaneet maailmankatsomukseesi.

3. Maailmankasomus on suhteellisen pysyvä asia, ainakin aikuisella. Millaiset asiat elämässä saattavat kuitenkin aiheuttaa äkillisen ja joskus suurenkin muutoksen ihmisen maailmankatsomuksessa?

 

Mitä uskonto on?

- uskonto on osa ihmisen maailmankatsomusta

- uskonto on uskoa tuonpuoleiseen (transsendenssiin) ja usein myös yliluonnolliseen (supranormaaliin)

- uskonto on pyhän kokemista ja pyhän ja maallisen (eli profaanin) erottamista

* pyhä on jotakin erityistä, suurempaa kuin tavallinen ja arkinen

* tuonpuoleiset asiat ovat pyhiä

* pyhiä ovat myös ne tämänpuoleiset asiat, jotka sisältävät jotain tuonpuoleista tai välittävät yhteyttä siihen

* kukin yhteisö / uskonto määrittelee itse, mikä sille on pyhää

 

- uskonto on monitahoinen ilmiö, jota kuvataan ULOTTUVUUKSIEN avulla

* tiedollinen ulottuvuus tarkoittaa asioita, joihin uskonnossa uskotaan; joskus käytetään myös nimitystä kognitiivinen ulottuvuus

* tunneulottuvuus tarkoittaa kaikkia uskonnon herättämiä tunteita, elämyksiä ja kokemuksia, myös moniin uskontoihin kuuluvat yliluonnollisiksi koetut ilmestykset kuuluvat tähän ulottuvuuteen; vierasperäinen nimitys: affektiivinen ulottuvuus

* toiminnallinen ulottuvuus tarkoittaa kaikkea toimintaa, jota uskontojen piiriin kuuluu, mutta erityisesti riittejä

* sosiaalinen ulottuvuus tarkoittaa sitä, että uskonnot synnyttävät yhteisöjä

* kulttuurinen ulottuvuus tarkoittaa sitä, että uskonto vaikuttaa aina kulttuuriin ja synnyttää sitä

* myyttinen ulottuvuus tarkoittaa uskontojen pyhiä kertomuksia

* materiaalinen ulottuvuus tarkoittaa kaikkea konkreettista, "aineellista", mikä liittyy uskontoihin

 

Mitä uskonto on -käsitekartta.pptx 

 

Kappale 2: Uskontojen kertomukset ja jumalakäsitykset

 

Myytit

- myytit ovat pyhiä, uskonnollisia kertomuksia, jotka käsittelevät yhteisölle ja uskonnolle tärkeitä asioita ja elämän suuria kysymyksiä

- tyypillisiä myyttejä ovat esim. maailmansyntykertomukset tai kertomukset alkusankareista ja maailman alkuajoista; myös kuolema ja maailmanloppu voivat olla myyttien aiheina, samoin jumalien teot

- mytologia on monien myyttien muodostama kokonaisuus, esim. muinaisen Kreikan mytologia

- myytit eivät välttämättä ole tieteellisessä tai historiallisessa mielessä tosikertomuksia, mutta ne ovat tärkeitä, koska ne perustelevat yhteisön olemassaolon, ohjaavat ihmisen elämää ja antavat vastauksia elämän merkitystä koskeviin kysymyksiin

 

Käsitys maailman rakenteesta

 

1. Monismi

- kantasana kreikan mono, "yksi"

= usko siihen, että maailmassa vaikuttaa yksi perusvoima, jolla kaikki asiat voidaan selittää, josta kaikki saa alkunsa ja johon kaikki palaa

- on monenlaisia käsityksiä siitä, mikä on se perusvoima

* joissakin uskonnoissa jumala tai persoonaton maailmanjärjestys, esim. islamissa kaikkivaltias Allah, hindulaisuudessa maailmansielu brahman

* aatteissa voidaan uskoa, että perusvoima on henkinen, tätä sanotaan idealismiksi 

* tai sitten ajatellaan, että aine eli materia on todellisuuden perusta; näin ajatteli esim. Karl Marx

* monet fyysikot etsivät yhtä selittävää tekijää tai perusteoriaa, jolla voitaisiin yhdistää erilliset fysiikan lait yhdeksi kokonaisuudeksi

 

2. Dualismi

- kantasana tarkoittaa "kaksi"

= usko siihen, että maailma voidaan selittää kahden perustekijän tai -voiman avulla

- perusvoimat ymmärretään usein ristiriitaisiksi, keskenään kamppaileviksi, mutta kuitenkin niin, että molemmat ovat välttämättömiä

- voimia voivat olla esim.

* hyvä ja paha

*henki ja aine

* jin ja jang

 

3. Pluralismi

- kantasana tarkoittaa "monta" (kuten esim. sanassa pluraali, monikko)

= usko siihen, että maailma koostuu monista erillisistä ilmiöistä, eikä ole mahdollista löytää yhtä tai kahta selittävää tekijää

- uskonnoista esim. klassinen buddhalaisuus edustaa tällaista ajattelua

 

Jumalakäsitykset 

 

Teismi = uskoa siihen, että on olemassa Jumala tai jumalia

- kantasana kreikan theos, jumala

- teismillä on monta muotoa

 

a) monoteismi

- kantasanat yksi ja jumala => usko yhteen jumalaan

- selkeimmät esimerkit: juutalaisuus, kristinusko, islam

 

b) polyteismi

- kantasanat poly ("monta", vertaa esim. polyneisa, polynomi) ja theos => usko moniin jumaliin

- esimerkiksi alkuperäiskansojen uskontoja voidaan sanoa polyteistisiksi, mutta aina ei ole helppoa vetää rajaa, mikä on polyteismia, mikä animismia, mikä panteismia

- monolatria = tunnustetaan monien jumalien olemassaolo, mutta palvotaan vain yhtä; hindulaisuudessa on usein näin

 

c) panteismi

- kantasanat pan (kaikkialla) ja theos => usko siihen, että jumaluutta on kaikkialla tai että kaikki on jumaluutta

- eroa polyteismista siten, että jumaluus ei ole persoonallista, vaan persoonaton voima

 

d) animismi

= sielu-usko tai henkiusko

- käsitys, jonka mukaan kaikkialla luonnossa, niin elollisissa olioissa kuin elottomissa kappaleissa ja ilmiöissäkin voi olla henkiä tai sieluja

- alkuperäiskansojen uskonnoille tyypillinen käsitys

 

e) ateismi

- laajassa merkityksessä: kaiken tuonpuoleisen ja yliluonnollisen kieltäminen => ei ole uskonnoille tyypillinen ajatus

- suppeassa merkityksessä: vain jumalien kieltäminen, mutta tuonpuoleisuuden hyväksyminen => esim. alkuperäistä buddhalaisuutta voidaan pitää tässä merkityksessä ateistisena uskontona

 

f) agnostismi

- käsitys, jonka mukaan ihminen ei voi tietää, onko Jumalaa / jumalia vai eikö ole => ei myöskään uskonnoille tyypillinen ajatus

 

3. Pyhät kirjat

- uskonnot voidaan jakaa kirjauskontoihin ja kirjoituksettomiin uskontoihin

- kirjoituksettomia ovat pääasiassa alkuperäiskansojen uskonnot joilla ei ole ollut kirjoitettua kulttuuria; nykypäivänä myös näiden kansojen perinne on merkitty muistiin - kuitenkaan niillä ei ole pyhiä kirjoja sanan varsinaisessa merkityksessä

- kirjalliseen perinteeseen nojautuvien uskontojen suhtautuminen kirjoihin vaihtelee: esimerkiksi shintolaisuudessa on pari hyvin vanhaa tekstikokoelmaa, joita pidetään tärkeinä, mutta ne eivät ole pyhiä kirjoja sanan varsinaisessa merkityksessä; selvästi Kirjan uskontoja ovat esimerkiksi juutalaisuus, kristinusko ja islam

 

1. Syntyprosessi

- usein pitkä => ensin suullisen perinteen vaihe, sitten muistiin merkitseminen, kirjojen lopullinen kokoaminen ja kirjakokoelman kanonisointi eli pyhäksi julistaminen

- kaanon = määritelty, ohjeellinen kirjakokoelma

- osa pyhistä kirjoista on yhden tai muutaman henkilön kirjoittamia; tämä on tavallista uusissa uskonnoissa

2. Tuntomerkit

- pyhyyden ja kirjan käyttötavan määrittelee uskonnollinen yhteisö itse

- yhteisö määrittelee, miten kirjaa tulee tulkita, tosin saman uskonnon sisällä voi olla erilaisia tulkintaperinteitä

- ohjeellisuus

- kertovat tuonpuoleisesta ja selittävät asioita myyttien avulla

3. Sisältö

- yhteisön historiaa

- ohjeita riittien suorittamiseen

- kertomuksia jumalista

- elämänviisauksia ja opetuksia, moraaliohjeita

4. Käsitys pyhän kirjan alkuperästä

- kirjaa voidaan pitää suorana jumalallisena ilmoituksena, jonka jokainen sana on jumalan ilmoitusta

- voidaan myös ajatella, että kirjassa yhdistyvät jumalallinen ilmoitus ja inhimillinen teksti

=> käsitys kirjan luonteesta ja alkuperästä vaikuttaa siihen, saako pyhää kirjaa kääntää, tulkita ja tutkia tieteellisesti

- esimerkiksi muslimit pitävät Koraania aitona vain arabian kielellä, mutta kristityt hyväksyvät Raamatun käännökset 

 

4. Uskonto ja elämän peruskysymykset

1. Millaisia elämänihanteita uskonnot opettavat?

2. Miten Lähi-idän ja Aasian uskontojen pelastuskäsitykset eroavat toisistaan?

3. Selvitä oppikirjaa ja  Internetiä apuna käyttäen, mitä tarkoitetaan teodikea-ongelmalla ja miten kristinuskossa vastataan siihen.

 

 

5. RIITIT

 

Määritelmä: Riitit ovat (uskonnollisia) pyhiä toimituksia tai jumalanpalvelusmenoja. Niille on tyypillistä toistuvuus ja kaavanmukaisuus.  

 

-          riitit saavat usein aiheensa myyteistä

-          kaikissa uskonnoissa on riittejä

-          on myös ei-uskonnollisia riittejä, esim. penkkarit ja vanhojen päivä, valtiovierailujen seremoniat, syntymäpäivien vietto

 

Riittien tyypit:

1)     Kalendaaririitit

-          nimensä mukaisesti liittyvät kalenteriin – siis vuoden kiertoon

-          toistuvat säännöllisesti esim. viikoittain tai vuosittain

-          juhla-aikojen taustalla usein maanviljelyksen ja metsästyksen tärkeät tapahtumat (esim. sadonkorjuu) tai vuodenaika (valon ja pimeän vaihtelu)

-          esim. joulu, pääsiäinen, juhannus, pyhäinpäivä, syntymäpäivät 

 

2)     Siirtymäriitit

-          liittyvät ihmisen elämänvaiheisiin ja sen käännekohtiin

-          helpottavat ihmisen siirtymistä elämänvaiheesta toiseen tai sosiaalisesta asemasta toiseen

-          useimmat ovat ainutkertaisia, jotkut voivat toistuakin

-          initiaatioriitit ovat vihkimyksiä esim. aikuisuuteen, soturiksi tai johonkin erityiseen tehtävään

-          esim. kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen, tupaantuliaiset, hautajaiset

 

3)     Kriisiriitit

-          otetaan käyttöön silloin, kun ihmistä tai yhteisöä uhkaa jokin vaara tai jotain pahaa on tapahtunut

-          auttavat pääsemään yli vaikeasta tilanteesta

-          esim. sadetanssi, hiljainen hetki kuolleen ihmisen muistoksi, suuronnettomuuksien vuoksi kirkoissa järjestettävät rukoushetket  

 

Riitin toimittaminen ja vaikutus:

-          joskus riitti toimitetaan yksin, useimmiten yhdessä

-          usein toimittajana asiantuntija: tietäjä, pappi shamaani…

-          riitit ymmärretään joskus maagisesti: oikein toimitettu riitti ”pakottaa” yliluonnolliset voimat toimimaan halutulla tavalla

-          riittiin kuuluu yleensä teko + sana (esim. loitsu)

-          magia = pyrkimys vaikuttaa yliluonnollisiin voimiin riitin tai loitsun avulla

-          musta magia on yleensä kiellettyä, vahingoittavaa; valkoinen magia sallittua, hyvää tarkoittavaa, esim. parantaminen, enteiden lukeminen

-          kosketusmagia: uskotaan, että asiat, jotka joskus ovat olleet yhteydessä toisiinsa, säilyttävät yhteytensä erottamisen jälkeenkin => esim. ihmiseen voidaan vaikuttaa käyttämällä riitissä jotakin, joka on kuulunut hänelle, esim. kadonneen löytäminen käyttämällä hänelle kuulunutta vaatekappaletta

-          jäljittelymagia: uskotaan, että asia saadaan tapahtumaan, kun matkitaan sitä, esim. sateen äänen matkiminen sadetanssissa

-          loitsu: sana tai sanayhdistelmä, joka oikealla tavalla lausuttuna ”toimii”, siis tuottaa halutun lopputuloksen

-          rukous: Jumalalle / jumalille osoitettu pyyntö tai kiitos, ei oleteta vaikuttavan automaattisesti, ”keskustelua”

 

Kappaleet 12. ja 13. USKONTOJEN TUTKIMUS s. 96-111

 -       tieteen yleisiä tavoitteita: tiedon hankkiminen, totuudellisuus, järjestelmällisyys, avoimuus, puolueettomuus

 A.  uskontotiede = uskontojen tieteellistä tutkimusta

·                     voi tutkia mitä tahansa uskontoa tai uskonnollista ilmiötä; usein vertailevaa

·                     puolueetonta ja neutraalia, ei aseta uskontoja paremmuusjärjestykseen eikä ota kantaa uskomusten totuuteen

·                     osa-alueita:

1) uskontopsykologia (yksilön uskonnollinen kokemus)

2) uskontososiologia (uskonnon vaikutus yhteisöissä)

       3) uskontohistoria (uskonnon synty ja kehitysvaiheet)

       4) uskontofenomenologia (vertailee uskonnollisia ilmiöitä)

       5) uskontoantropologia (uskonnon ilmeneminen jonkin kansan kulttuurissa ja elämäntavassa)

 

 B.   teologia = yhden uskonnon tutkimista ”sisältäpäin”

*osa-alueita:

 1) kirkkohistoria = kristinuskon historian tutkimista

 2) eksegetiikka eli raamatuntutkimus

 3) dogmatiikka eli kristillisen opin tutkimus

4) ekumeniikka = pyrkii kirkkojen väliseen yhteisymmärrykseen

5) käytännöllinen teologia = kirkkojen toiminnan tutkimus

6) uskonnonfilosofia = pohtii uskonnollisia teemoja filosofisella tavalla

7) etiikka = kristillisen etiikan tutkimista

 

 

Kappale 14: Raamatun tulkitseminen

 

Tulkintaan vaikuttavat:

-Käsitys Raamatusta: onko se jumalallinen vai inhimillinen kirja vai molempia

=  fundamentalistinen raamattukäsitys  

 •Eksistentiaalinen raamattunäkemys:

* Raamatun teksti on kaksijakoinen: pintataso eli myytit, ajaton ja syvällinen taso eli perimmäinen sanoma

* Tärkeää on se, miten Raamatun sanoma puhuttelee ihmisen sisintä

 Yhteiskunnalliset tulkinnat:

*  Raamatusta nostetaan esiin tasa-arvoa korostavia kohtia

 

 

15. ja 16. Vanha testamentti

- sisältää juutalaisen kansan historiaa ja uskonnon perusteet, jotka ovat tärkeitä myös kristinuskolle

- VT:ssa yhdistyvät historia ja uskonto: Miten Jumala on vaikuttanut kansan historiassa

- pitkä syntyprosessi: suullisesta perinteestä kirjalliseksi ja sitten lopullisiksi kirjoiksi => kokoelman eli kaanonin määrittely n. 100 jKr.

- kirjaryhmät:

* Toora = 5 Mooseksen kirjaa (eli Pentateukki)

* muut historiakirjat, esim. Tuomarien kirja, Aikakirjat

* profeettakirjat, esim. Jesaja, Jeremia

* runo- ja viisauskirjat, esim. Sananlaskut, Psalmit, Job

* apokalyptiset kirjat, lähinnä Daniel

- kokoelmaan kuuluu 39 hepreankielistä kirjaa (joukossa hiukan aramean kieltä)

- ennen ajanlaskun alkua pyhät tekstit käännettiin kreikaksi => syntyi teos nimeltä Septuaginta

- kaanon määriteltiin n. v. 100 jKr.

- apokryfejä eli pois jätettyjä kirjoja esim. Sirakin kirja, Viisauden kirja => ovat kuitenkin mukana monissa Raamatuissa

 

17-19 Uusi testamentti

Uusi testamentti PP.ppt